Jyväskylän Ammattikorkeakoulu aloitti AMK rakennusinsinöörien koulutuksen vuonna 2007. Tätä ennen arvostettu opinahjo koulutti rakennusmestareita 16 vuoden ajan.

JAMK:n opetukseen osallistuva laboratorioinsinööri Reijo Pitkänen yhdessä rakennuspuolen koulutusvastaava Jukka Konttinen korostavat, että tutkintojen taso on pidettävä hyvällä suomalaisella tasolla. Meidän ei tarvitse olla yhtä huonoja kuin muut, sillä meidän suomalaisten on oltava parempia.

Osaajilla on kysyntää

JAMK:ssa on 35 aloituspaikkaa rakennusinsinöörin AMK-opintoihin. JAMK:ssa on aloittanut myös ensimmäinen 20 opiskelijan rakennusmestarikurssi. Mestareiden koulutus toteutetaan Seinäjoen ammattikorkeakoulu SEAMKin aloituspaikoilla tiiviissä yhteistyössä.  JAMKin tavoitteena on oman mestarikoulutuksen sekä insinööripuolen ylemmän AMK-koulutuksen aloittaminen lähivuosina.

Aloituspaikkoja olisi saatava lisää, sillä rakennusteollisuudessa ja rakentamisessa ylipäänsä on tarvetta kaikille kolmelle ammattikunnalle. Onneksi Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL on asiassa kanssamme samoilla linjoilla, Konttinen ja Pitkänen toteavat.

Monimuotokoulutus kiinnostaa

JAMK:n rakennusmestarikoulutus on monimuotokoulutusta, missä varttuneemmat opiskelijat ovat jo työelämässä, usein rakennusliikkeiden palveluksessa. Mestariopiskelijat tuntuvat olevan erittäin motivoituneita, sillä heillä oleva rakennusalan kokemus on selkeyttänyt uravalinnan.

Reijo Pitkänen on oivallinen esimerkki jatkuvasta kouluttautumisesta ja eteenpäin pyrkimisestä. Ammattikoulun betonirakentamislinja käytyään mies kävi armeijan. Sen jälkeen oli vuorossa rakennuslaborantin kurssi.

Rakennustekniikan työteknikon paperit tuli hankituksi seuraavaksi. Kun rakennusmestarikoulutus Jyväskylässä vuonna 1990 alkoi, Reijo pääsi ensimmäiselle kurssille mukaan. Yritystoimintaakin Reijo pyöritti 2000 luvun alkuun, jona aikana hän suoritti LVI-suunnittelijan tutkinnon.

Insinööriopinnot mies aloitti Tampereella, mutta paperit hän sai vuonna 2004 JAMK:sta. Viimeisin Reijon opiskeluista on teknologiaosaamisen johtamisen ylemmän AMK-tutkinnon suorittaminen.

RKL:n toiminta kiinnostaa

Rakennusmestariksi valmistumisestaan alkaen Reijo Pitkänen on ollut Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n jäsen ja aktiivinen toimija. Reijo on pari vuotta sitten valittu Keski-Suomen vuoden rakennusmestariksi.

”Opiskelijat ovat mukavasti jäsenenä, mutta heidät olisi saatava pysymään yhdistyksessä valmistumisen jälkeenkin. Vaikka juutuubit ja feisbuukit mahdollistavat helpon yhteydenpidon, kasvokkain tapahtuva toiminta yhdistyksessä avaa kuitenkin verkostoja huomattavasti tehokkaammin”, Reijo Pitkänen arvioi.

RKL:n tarjoamat lukuisat koulutukset ja pätevöitymiskurssit jäsenistölleen antavat myös erittäin hyvän vastineen jäsenmaksulle. Opiskelijat olisi saatava ymmärtämään, että RKL:n kautta pystyy ajamaan omia etujaan.

Lukuisia harrastuksia

Vaikka opiskelu ja yhdistystoiminta ovat vieneet Reijo Pitkäsen vapaa-ajasta melkoisen siivun, niin hän on ehtinyt harrastamaankin. Tulevaisuuden suunnitelmien tueksi Reijo on aloittanut espanjan opiskelun.  Joskus 1980 luvulla hankitut sähköurut ovat antaneet kipinää tietokoneella ja syntetisaattorilla tehtävään konemusiikkiin ja erilaisiin ääniin.

Liikunnallisten harrastusten puolella karate kiinnosti nuoruusvuosina sen verran, että vajaassa kymmenessä vuodessa Reijo sai ruskean vyön todistukseksi osaamisestaan. Iän karttuessa karatae vaihtui lenkkeilyyn.

”Niin, ja onhan meillä mökki Konneveden rannalla. 1980-luvulla rakennetun mökin ylläpidossa riittää askaretta ja harrastusta yllin kyllin”, Reijo lopettaa.

The post Mestarit ja insinöörit kysyttyjä osaajia appeared first on Rakennustaito.fi.

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu aloitti AMK rakennusinsinöörien koulutuksen vuonna 2007. Tätä ennen arvostettu opinahjo koulutti rakennusmestareita 16 vuoden ajan. Mestarikoulutuksen loppuminen koko maassa oli ylhäältä tullut valitettava päätös, johon oppilaitokset eivät voineet vaikuttaa.

Onneksi vahingosta viisastuttiin ja rakennusmestareiden koulutus aloitettiin pikkuhiljaa uudelleen. JAMK:n opetukseen osallistuva laboratorioinsinööri Reijo Pitkänen yhdessä rakennuspuolen koulutusvastaava Jukka Konttisen kanssa kertovat oppilaitoksen tekevän tiivistä yhteistyötä muiden rakennusalan ammattikorkeakoulujen kanssa.

Molemmat miehet korostavat, että tutkinnot on pidettävä hyvällä suomalaisella eikä yleiseurooppalaisella tasolla. On tuhoisaa laskea koulutuksen tasoa sen takia, että olisimme samalla viivalla muiden EU-maiden kanssa. Meidän ei tarvitse olla yhtä huonoja kuin muut, sillä meidän suomalaisten on oltava parempia.

Osaajilla on kysyntää

JAMK:ssa on 35 aloituspaikkaa rakennusinsinöörin AMK-opintoihin. 2013 kaudella alkoi TAMK:n kanssa mestarikoulutus monimuotokoulutuksena 20 opiskelijalla. JAMK:ssa on aloittanut myös ensimmäinen 20 opiskelijan kurssi SEAMK:n (Seinäjoki) rakennusmestaripuolella. Opintoja on takana vuoden verran, seuraava erä aloittaa tammikuussa 2017.

Rakennusmestareiden koulutus toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu SEAMK:n kanssa. Käytössä olevat mestareiden 20 aloituspaikkaa ovat SEAMK:n, ja koulutus tapahtuu SEAMK:n tutkintorakenteen mukaan. Kovin suurta eroa opetussuunnitelmissa ei tosin ole, sillä lakisääteiset vaatimukset opintojen sisällöstä ovat kaikille oppilaitoksille samat.

JAMK:n tavoitteena on oman mestarikoulutuksen sekä insinööripuolen ylemmän AMK-koulutuksen aloittaminen lähivuosina. Aloituspaikkoja olisi saatava lisää, sillä rakennusteollisuudessa ja rakentamisessa ylipäänsä on tarvetta kaikille kolmelle ammattikunnalle.

Onneksi Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL on asiassa kanssamme samoilla linjoilla, Konttinen ja Pitkänen toteavat. Miehet harmittelevat vallalla olevaa koulutusresurssien leikkausintoa, jolloin ei ole mahdollisuuksia opintokokonaisuuksien laajentamiseen ja ylimääräisen tiedon jakamiseen. Tarvetta erikoisosaamisen ja tiettyjen painopistealueiden terävöittämiseen kyllä olisi.

Monimuotokoulutus kiinnostaa

JAMK:n rakennusmestarikoulutus on monimuotokoulutusta, jossa varttuneemmat opiskelijat ovat jo työelämässä, usein rakennusliikkeiden palveluksessa. Kerran kuussa olevalla lähiopetusviikolla ollaan tiiviisti Jyväskylässä.

Loppuosa kuusta ollaan työssä ja opiskelu sekä tehtävät hoidetaan työn ohessa kotipaikkakunnalla. Opiskelijat joutuvat koville, sillä vaatimustaso on sama, olitpa kokopäivätoiminen opiskelija tai monimuoto-opiskelija.

Mestariopiskelijat tuntuvat olevan erittäin motivoituneita. Heidän rakennusalan kokemuksensa on selkeyttänyt uravalinnan, ja nyt opiskellaan täysillä kohti unelma-ammattia.

Vaikka rakennusmestareiden ja rakennusinsinöörien AMK-opetussuunnitelmassa on samoja oppiaineita ja kokonaisuuksia, opiskelussa ei tule juuri ollenkaan päällekkäisyyttä. Insinöörien kohdalla fokus on lujuuslaskennassa, mallintamisessa ja projektin pitkän aikavälin materiaalinhallinnassa. Mestareiden koulutuksessa keskitytään työmaan päivä- ja viikkokohtaiseen hallintaan ja työnjohtoon.

Aikuisopiskelu kannattaa

Reijo Pitkänen on oivallinen esimerkki jatkuvasta kouluttautumisesta ja eteenpäin pyrkimisestä. Ammattikoulun betonirakentamislinja käytyään mies kävi armeijan. Sen jälkeen oli vuorossa rakennuslaborantin kurssi Espoon Dipolissa. Kurssin jälkeen Pitkänen sai Harjun betonilta laborantin pestin.

Rakennustekniikan työteknikon paperit tuli hankituksi seuraavaksi. Kun rakennusmestarikoulutus Jyväskylässä vuonna 1990 alkoi, Reijo pääsi ensimmäiselle kurssille mukaan. Yritystoimintaakin Reijo pyöritti 2000-luvun alkuun saakka, ja samaan aikaan hän suoritti LVI-suunnittelijan tutkinnon.

Insinööriopinnot mies aloitti Tampereella, mutta paperit hän sai vuonna 2004 JAMK:sta. Viimeisin Pitkäsen opiskeluista on teknologiaosaamisen johtamisen ylemmän AMK-tutkinnon suorittaminen.

RKL:n toiminta kiinnostaa

Rakennusmestariksi valmistumisestaan alkaen Reijo Pitkänen on ollut Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n jäsen. Takavuosilta yhdistyksen varapuheenjohtajan pestikin on tullut miehelle tutuksi, ja hän on jäsenenä RKL:n raadissa. Reijon tekemä arvokas työ on huomattu, sillä pari vuotta sitten hänet valittiin Keski- Suomen vuoden rakennusmestariksi.

Tämän hetken painopiste yhdistyksen toiminnassa on jäsenistön keski-iän alentaminen.

”Opiskelijat ovat mukavasti jäsenenä, mutta heidät olisi saatava pysymään yhdistyksessä valmistumisen jälkeenkin. Vaikka ’juutuubit’ ja ’feisbuukit’ mahdollistavat helpon yhteydenpidon, kasvokkain tapahtuva toiminta yhdistyksessä avaa kuitenkin verkostoja huomattavasti tehokkaammin”, Reijo Pitkänen arvioi.

RKL:n tarjoamat lukuisat koulutukset ja pätevöitymiskurssit jäsenistölleen antavat myös erittäin hyvän vastineen jäsenmaksulle. Opiskelijat olisi saatava ymmärtämään, että RKL:n kautta pystyy ajamaan omia etujaan. Pitkänen on tyytyväinen, kun RKL:n Helsingin toimistossa työskentelevä opiskelija-asiamies Mari Fabritius on aktiivisesti kentällä mukana kertomassa yhdistyksen ja keskusjärjestön jäsenilleen tarjoamista arvokkaista eduista.

Lukuisia harrastuksia

Vaikka opiskelu ja yhdistystoiminta ovat vieneet Reijo Pitkäsen vapaa-ajasta melkoisen siivun, niin hän on ehtinyt harrastamaankin. Tulevaisuuden suunnitelmien tueksi Reijo on aloittanut espanjan opiskelun. Joskus 1980-luvulla hankitut sähköurut ovat antaneet kipinää tietokoneella ja syntetisaattorilla tehtävään konemusiikkiin ja erilaisiin ääniin.

”Tietyn äänen, vaikkapa linnun viserryksen äänispeksien hakeminen koneelta on erittäin mielenkiintoista puuhaa”, Reijo Pitkänen tunnustaa.

Liikunnallisten harrastusten puolella karate kiinnosti nuoruusvuosina sen verran, että vajaassa kymmenessä vuodessa Reijo sai ruskean vyön todistukseksi osaamisestaan. Iän karttuessa karatae vaihtui lenkkeilyyn. Reijo sanookin leikillisesti, että lenkkeilyyn avulla hänen olisi tarkoitus päästä terveenä pois laitoksesta.

”Niin, ja onhan meillä mökki Konneveden rannalla. 1980-luvulla rakennetun mökin ylläpidossa riittää askaretta ja harrastusta yllin kyllin”, Reijo lopettaa.

Teksti ja kuvat Visa Vilkuna

The post Mestareita ja insinöörejä tarvitaan appeared first on Rakennustaito.fi.

Vuoden Nuoreksi Rakennusmestariksi valittiin Tuomas Tommila Porista.

Valtakunnallinen Vuoden Rakennusmestari -palkinto 2016 on myönnetty rakennusmestari Terho Kaskiselle. Palkinto luovutettiin RKL:n liittokokouksessa Porissa 20.11.2016.

Palkintolautakunnan mielestä Terho Kaskinen on ansiokkaan työuran lisäksi aktiivinen paikallinen vaikuttaja. Vuoden mestari 2016 on yrittäjä, joka on työllistänyt peräti 34 vuotta niin Helsingissä kuin myöhemmin synnyinseudullaan Savonlinnassa. Yritys on saanut tehdä mielenkiintoisia hankkeita. Yksi mieleenpainuvimmista lienee Museoviraston hallinnassa olevaan Olavinlinnan sadekatoksen korjaustyö. Kaskisen yrityksen vastuulle tuli betonisten perustusten suunnittelu ja toteutus.

”Meidän ammattilaiset valoivat noin 500 kuutiota betonia useampaan pisteeseen muurin sisään. Sadekatoksen tuenta toimii vastapaineperiaatteella, sillä laajalle pihamaalle ei saanut tulla yhtään pilaria”, Terho Kaskinen muistelee.

Ainutlaatuinen työ vanhaan, vuonna 1475 perustettuun linnaan saa koko työssä olleen tiimin tuntemaan suurta tyytyväisyyttä. Kaskinen itse kertoo tuntevansa mukavaa ammattiylpeyttä, kun käy Olavinlinnan tilaisuuksissa.

Terho Kaskisella on vahva tausta myös RKL:n eri tehtävissä liitossa ja paikallisyhdistyksessä: Terho on toiminut RKL:n hallituksessa vuosina 2001–2006, lisäksi valiokunnissa ja eri toimikunnissa hän on vaikuttanut monina eri vuosina. Tällä hetkellä savonlinnalainen on yrittäjätoimikunnan jäsen.

RKL:n huomionosoituksista Terho Kaskinen on ennättänyt saada RKL:n mitalin (-97) ja RKL:n ansiomerkin (-02).

Palkintolautakunta arvosti korkealle Vuoden Rakennusmestarin yrittäjähenkisyyttä. Lisäpisteitä ahkera yrittäjä sai työllistämisestä alueella. Myös Terho Kaskisen yritys Rakennusliike Terho Kaskinen Oy on saanut useita työturvallisuuden huomionosoituksia. Samoin yritys on palkittu yhtenä Etelä-Savon menestyneimpänä yrityksenä useana vuotena. Olavinlinnan katoksen rakentaminen palkittiin vuoden insinöörityönä 2000.

”Olen aina ollut hengeltäni rakentaja. Tässä porukassa on ollut hyvä olla. Mielestäni olen yrittäjänä saanut etumatkaa, kun olen jaksanut olla aktiivisesti mukana toiminnassa ja sitä kautta rikkaissa alan tulevaisuuden keskusteluissa”, Terho Kaskinen pohtii järjestötoiminnan merkitystä itselleen.

Terho Kaskinen jos kuka tietää, että RKL haluaa aidosti edistää jäsentensä hyvinvointia. Liiton tehtävä ei aina ole näkyvä, mutta sillä on merkitystä.

”Suhteita, puhumattakaan kaverisuhteita, sitä antaa veljesliitto”, Kaskinen muistuttaa.

Vuoden Rakennusmestariksi valinta lämmitti kokeneen rakentajan sydäntä.

”Kunnioitan valintaa Vuoden Rakennusmestariksi. RKL on ollut vahvasti mukana omassa ’matkassani’, minulle se on aina näyttäytynyt vahvana vaikuttajana”, Kaskinen kiittää.

Valtakunnallinen Vuoden Rakennusmestari -palkinto on julkinen tunnustus esimerkillisestä työstä ja rakentamisiin liittyvistä huomattavista ansioista. Palkinnolla halutaan korostaa myös rakentamisen ammattitaitoa ja kaikkien rakennusasiantuntijoiden tekemän työn merkitystä.

Vuoden Nuori Rakennusmestari Porista

RKL:n liitokokouksessa julkistettiin myös RKL:n Vuoden Nuori Rakennusmestari/Insinööri AMK 2016. Porilainen rakennusmestari Tuomas Tommilan valintaan vaikuttivat erityisesti nuoren rakennusmestarin hyvä työkokemus ja peruskorjausosaaminen. Porilainen on historian seitsemäs Nuori mestari.

Tällä hetkellä hän työskentelee paikallisessa rakennusliike Veljet Mäkilä Oy:ssä.

Myös vapaa-aika menee rakentamisen merkeissä, kun työn alla on oma koti. Iltaisin ja viikonloppuisin valmistuu 170 neliön talo ja autotalli pitkästä tavarasta.

Tuomas Tommila valmistui 2013 rakennusmestariksi Hämeenlinnan Ammattikorkeakoulusta ja liittyi samana vuonna Porin Rakennus- mestarit ja -insinöörit AMK ry:n varsinaiseksi jäseneksi. Tuomas on ollut alusta alkaen aktiivinen yhdistyksen jäsen osallistuen paikalliseen toimintaan innokkaasti.

Opiskeluaikana Tuomas oli aktiivinen RKL:n Nuorten Klubin osallistuja erilaisissa RKL:n järjestämissä tapahtumissa. Ässä-fanina tunnettu porilainen oli muun muassa OTK:n järjestämässä historiallisessa ensimmäisessä Kolmiottelun turnauksessa Porissa 2013.

Tuoreella Vuoden mestarilla on selkeä viesti nuorille, jotka miettivät rakentamista ammatinvalintana.

”Kahta samanlaista päivää ei ole ikinä. Tämä ei ole mitään liukuhihnahommaa, vaan hienoa työtä”, Tuomas Tommila vakuuttaa.

Vuoden Nuori Rakennusmestari/Insinööri -huomionosoituksella palkitaan vuosittain jo jonkin verran ansioitunut nuori osaaja. Ehdokkaan työkokemus haettaessa palkintoa saa olla enintään seitsemän vuotta valmistumisesta. Huomionosoitukseen liittyvän stipendin kustantaa Rakennusmestarien Säätiö.

Teksti ja kuvat Jari Kostiainen

The post Savonlinnalainen Terho Kaskinen on Vuoden Rakennusmestari 2016 appeared first on Rakennustaito.fi.

RKL:n liittokokous 2016 oheistapahtumineen järjestettiin Porissa 19.–20.11.2016. Viikonlopun aikana juhlittiin samalla Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit 100-vuotisjuhlia.

Liittokokousviikonloppu keräsi Satakuntaan ison joukon liittokokousosallistujia, vaikka Poriin ei välttämättä ole aina ihan helpointa matkustaa. Porin yhdistyksen satavuotisjuhla oli onnistunut, juhlijoita oli Yyterin Kylpylähotelliin lunastanut lipun peräti 240 juhlijaa.

Illan ohjelma oli käsikirjoitettu perinteitä kunnioittaen. Yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Niemelän puheen jälkeen kajautettiin Satakunnan laulu. Tervehdykset yhdistykselle toivat RKL:n puheenjohtaja Ari Autio ja Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen.

Porin yhdistys on tuottanut satavuotisjuhlan kunniaksi historiikin ”Tietoa – Taitoa – Toimintaa 100 vuotta”. Historiikin esitteli kirjan kirjoittaja Aarne Seppälä. Illan juontajana toimi murretaitaja Elina Wallin. Ennen kuin tanssiorkesteri Katja Suomi & tanssiorkesteri Fenix aloitti tanssit, Olli Hanhiniemi piti vielä juhlapuheen.

Lisäksi illan aikana jaettiin huomionosoituksia Porin yhdistyksen pitkäaikaisille ja ansioituneille toimijoille. Ilta oli siis täynnä ohjelmaa, hienoa tunnelmaa ja upeita tarinoita.

Rakennusmestaripäivä keräsi salin täytteen

Tämän vuoden Rakennusmestaripäivällä kuultiin erilaisia luennoitsijoita. Päivän avasi Ilmarisen johtaja ja pitkän linjan talouden tutkija Jaakko Kiander. Jaakko valotti kuulijoille nykyistä suomalaista rakennemuutosta rakentamisen osalta.

Esityksen ytimenä oli, että kaupungistuminen ilmiönä on saapunut myös Suomeen kovin, kovin vahvasti. Yleismaailmallisesti meillä kaupungistuminen on muuttanut yhteiskuntaamme aika paljon myöhemmin kuin keskiarvoisesti muualla maailmassa. 1950–1960-luvuilla yli puolet Suomen työvoimasta ansaitsi elantonsa vielä alkutuotannosta. Tänään tilanne on mullistavasti toisin.

”Tällä hetkellä tulevaisuutta näyttävät dominoivan suuret ja tiiviit kaupungit – korkea rakentaminen ja raiteisiin perustuva joukkoliikenne. Taloustiede perustelee kaupungistumista siihen liittyvillä agglomeraatioeduilla (’joukossa tehokkuus tiivistyy’). Toisaalta suurissa kaupungeissa on ahdasta ja asuminen on kallista”, Jaakko Kiander tiivistää.

Lisäksi Rakennusmestaripäivillä puhuivat Pekka Niemelä (Tuhoavatko mikrobit rakennuskantamme) ja Toni Sulameri esitteli Tahkoluodon merituulipuiston.

Lauantaipäivän päätteeksi liiton puheenjohtaja Ari Autio palkitsi AMK-päättötyöntekijä Juho Koskelon päättötyön ”Kellarillisen vapaa-ajan asunnon suunnittelu” 500 euron stipendillä.

Sunnuntaina oli liittokokous

Liittokokokseen sunnuntaina 20.11. osallistui noin 170 jäsenyhdistysten jäsentä. Liittokokouksen avasi perinteen mukaisesti liiton puheenjohtaja Ari Autio. Kaupungin tervehdyksen toi Porin kaupungin hallituksen puheenjohtaja Juha Vasama.

Alan näkymät ovat tänään ilmiömäisen hyvät rakennusmestareille, töitä tuntuu riittävän ja kasvua povataan myös ensi vuodeksi. Puheenjohtaja uskoo alan tulevaisuuteen.

”Uskoni rakennusalan tulevaisuuteen on valoisa. Mainiota on myös se, että nuoret mestarit ja insinöörit työllistyvät hyvin”, puheenjohtaja linjasi avauksessaan liittokokouksessa.

Syksyn puheenaihe piirikokouksissa oli hallituksen esitys jäsenmaksun korotuspaineista. Hallituksen esitys korotuksista hyväksyttiin lopulta yksimielisesti. Jäsenyhdistysten jäsenten maksama RKL:n vuosimaksu 2017 on 145 euroa. Liiton aikaisempien sääntöjen mukaan vapautettujen ja vähintään 65 vuotta täyttäneiden jäsenten alennettu vuosimaksu on 95 euroa. Ennen toimintavuotta 65 vuotta täyttäneille maksu on 55 euroa, mikäli ei halua Rakennuslehteä ja Rakennustaitoa.

Liittohallituksen II ja III puheenjohtaja valitaan hallituksen järjestäytymiskokouksessa Helsingissä tammikuussa 2017. Liittokokous hyväksyi RKL:n toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2017.

Sääntömääräisen liittokokouksen päätyttyä jäsenistö kutsuttiin seuraavaan liittokokoukseen Ouluun 19.11.2017. Kesäpäivät vietetään Tampereella 10.–11.6.2017.

RKL:n HUOMIONOSOITUKSET 2016

Pöytästandaari

Hanhiniemi Olli Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Rakentajan Kunniamerkki

Raekivi Tapio Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Kultaiset ansiomerkit

Tulokas Erkki Pohjois-Kymen Rakennusmestariyhdistys

Liukkonen Harry Pohjois-Kymen Rakennusmestariyhdistys

Korpi Mauri Etelä-Pohjanmaan Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Santala Heikki Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Mänty Aki Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Niemelä Pekka Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Pynnönen Ismo Mikkelin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Saviaho Aarni Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Jääskeläinen Kari Luoteis-Uudenmaan Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Mäkinen Tuomo Etelä-Pohjanmaan Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Vuorenmaa Lasse Etelä-Pohjanmaan Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Borgman Risto Kuopion Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Rikala Seppo Kokkolan Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Hopeiset ansiomerkit

Poikela Timo Puolustushallinnon Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Tuominen Heikki Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Pääkkönen Pentti Rautatiealan Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Heikkinen Jorma Pohjois-Kymen Rakennusmestariyhdistys

Järvelä Jarmo Oulun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Holopainen Harri Helsingin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Kallinen Anna-Riitta Helsingin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Vuorensola Matti Helsingin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Grönroos Kaj Helsingin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Moisanen Matti Tornion Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Ojala Olavi Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Hyvärinen Jarkko Hämeenlinnan Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Hölttä Heikki Mikkelin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Kalliojärvi Hannu Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Kauppinen Pentti Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Laakeristo Lasse Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Seini Pentti Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Sirkkola Risto Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Tuominen Raimo Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Ketola Erkki Etelä-Pohjanmaan Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Koistinen Jorma Imatran Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Savisto Ari Imatran Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

Åhl Mikael Svenska byggmastare föreningen i Helsinfors

Munde Seppo Rautatiealan Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

RKL:n LIITTOHALLITUKSEN JÄSENET 2017

Piiri varsinainen jäsen varajäsen kaudet

Helsinki 2 Rami Järvinen Tapio Päiväläinen (2017)

Helsinki 1 Hannu Vehviläinen Timo Saarikko (2016–2018)

Häme Risto Sirkkola Heikki Ilmonen (2017–2019)

Häme 1 Joni Kurka Riina Koskinen (2016–2018)

Keski-Suomi Jukka Lintunen Risto Salmio (2016–2018)

Kuntien Petri Pucilowski Jorma Häkkinen (2016–2017)

Kuopio Arvo Jyrkinen Tarja Korhonen (2017–2019)

Kymi Kimmo Kovanen Hannu Mikkola (2016–2018)

Lappi Eero Tuokila Petri Aikio (2016–2018)

Mikkeli Arto Koponen Tapani Heiskanen (2017–2019)

Oulu Raili Juutinen Pekka Säkkinen (2017–2019)

P-karjala Jarmo Hämäläinen Petri Kahelin (2017–2019)

Ruotsinkiel. Tom Forsblom Mikael Åhl (2017)

Turku-Pori Juhani Kukkakorpi Kari Jokisalo (2016–2017)

Turku-Pori Jari Marttinen Sini Kulmala (2016–2017)

Uusimaa Arto Souranmaa Kari Jääskeläinen (2017)

Vaasa Leo Viitamäki Mikko Äystö (2016–2018)

Valtio Olavi Huuskonen Markus Koivusalo (2017–2019)

RKL:n YHTEISTYÖYHDISTYKSET JA NIIDEN EDUSTAJAT LIITTOHALLITUKSEN KOKOUKSIIN VUONNA 2017

Kuntien Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK (KRI)

Rakennusteollisuus RT (RT)

Svenska Byggmästare- och Ingenjörsförbundet YH i Finland (SBIF)

Ammattilitto PRO (PRO)

Edustajat 2017 varamiehet

Heikki Tuominen Vuokko Uusikangas (KRI)

Juha Klami Pekka Talikainen (RT)

Joakim Högström Göran Selenius (SBIF)

Mika Kuukkanen Jari Huovinen (PRO)

Katso lisää kuvia

Teksti ja kuvat Jari Kostiainen

The post Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK täytti 100 vuotta appeared first on Rakennustaito.fi.

Mestari & insinööri -lehdessä 4/2016 oli Timo Nurmen laatima hieno ja omakohtainen juttu ”Harjannostajaiset – katoava kansanperinne?”. Aiheen innoittamana haluan jatkaa aiheesta hieman historiallisesta näkökulmasta. Tietoa asiasta on aika vähän saatavilla, joten kirjoitukseni pohjautuu neljän rakentajasukupolveni keräämään perinnetietouteen.

Harjannostajaiset ovat yksi viidestä talonrakennustyömaan juhlamerkkipaaluista. Ensimmäinen on toki ehdollinen alkupaukku, toinen myös ehdollinen pohjan tervajaiset, kolmas peruskiven muuraus, sitten harjannostajaiset ja lopuksi talon vihkiminen.

Kaikkien juhlien järjestäjänä toimii talon omistaja, siis rakennuttaja tai rakennushankkeeseen ryhtyvä. Talon vihkiminen tapahtuu usein ajankohtana, jolloin työmaan porukka on jo muualla, eikä tilaaja siten välttämättä tavoita talon todellisia tekijöitä, vaikka ehkä haluaisikin. Harjannostajaisissa työmaavahvuus on karkeasti ottaen suurimmillaan, joten juhlien merkitys korostuu ja on myös näistä neljästä juhlista ehkä tunnetuin.

Harjannostajaisia on vietetty suomalais-ugrilaisten kansojen alkuajoista lähtien. Alkukansat myös rakensivat itselleen usein harjakattoisia taloja. Tietämys kansojen rakennuskulttuurista ajoittuu suunnilleen ajanlaskumme alkuaikoihin eli yli kahdentuhannen vuoden taakse.

Talon rakennusvaiheen tultua harjakorkeuteen nostettiin rakennukseen harjahirsi eli kurkihirsi paikoilleen usein heimon tai kylän tai muun yhteisön asukkaiden yhteisvoimin. Talon isännällä oli tapana naulata puunauloin kurkihirsi paikalleen. Koko päivä oli juhlaa, ja kun viimeinen naula oli lyöty, silloin juhlittiin harjannostajaisia.

Juhlat toteutettiin tuolloin suunnilleen seuraavasti: Ennen kurkihirren asentamista oli talo jo koristeltu ja sisätiloihin tuotu koristekasveja. Niiden tarkoitus oli koristaa sisätilat. Ne olivat osa huoneen kalustusta pitemmänkin aikaa, mutta lisäksi tarkoituksena oli karkottaa pois huonot henget talosta.

Lasimurskaa

Kun viimeinen naula oli lyöty kurkihirteen ja isäntä saatu alas katolta, hänelle ojennettiin lasinen puteli, leili tai lasinen kippo, joka oli täytetty vahvalla viinalla. Viinan tarkempi koostumus ei ole tiedossa, mutta sen sanotaan olleen vahvaa.

Isäntä otti ensimmäiset, toiset ja ehkä kolmannetkin ”paukut”. Häntä ylistettiin talon rakentamissaavutuksistaan ja nostettiin ja kannettiin meluten, ylistäen ja huutaen kolme kertaa talon ympäri vastapäivään. Tämän jälkeen hänet asetettiin talon pääoven edustalle selin rakennukseen päin. Muu väki odotti jännittyneenä seuraavaa tapahtumaa.

Enemmän tai vähemmän humaltuneena isännän oli heitettävä tuo puteli, lasinen leili tai kippo olkansa yli taaksepäin ja yli koko rakennuksen.

Mikäli juoma-astia ei mennyt rikki, se oli huono juttu, mutta jos lasit murskaantuivat talon toiselle puolelle, tuotti se talon tulevaisuudelle hyvää onnea. Onkohan tuosta tempusta jäänyt perinteeksi sanonta ”Sirpaleet tuottavat onnea”?

Teksti Timo Nieminen, kuva Jari Kostiainen

The post Harjannostajaiset – hetki rakentamisen juhlaa appeared first on Rakennustaito.fi.

Suomen vanhin rakennusmestariyhdistys vietti pyöreitä vuosia 21.10.2016, kun Tampereen Rakennusmestariyhdistys täytti 120 vuotta.

Vuonna 1892 Tampereelle perustettiin Rakennusmestari- ja mekaanikkoklubi, joka oli Rakennusmestariyhdistyksen edeltäjä. Klubi kuului Tampereen Työväenyhdistykseen ja siihen kuului perustamisvaiheessa kymmenen rakennusmestaria ja 15 mekaanikkoa.

Kun myöhemmin 1896 rakennusmestari Eero Vartiainen kutsui lokakuun 11. rakennusmestareita koolle Nylundin kahvilaan, syntyi Tampereen rakennusmestariyhdistys. Yhdistyksen perustamiskokouksessa jo pohdittiin, onko toiminta paikallista vai koko maan käsittävää toimintaa. Ainakin sovittiin, että toiminta on vain ammatillista – politiikka poistettiin virallisesta toiminnasta.

Kun valtakunnallinen Rakennusmestarien Keskusliitto perustettiin vuonna 1905, Suomessa oli ennätetty perustamaan jo seitsemän yhdistystä: Tampereelle, Kuopioon ja Turkuun sekä kaksi Helsinkiin ja Viipuriin.

Tamperelaiset mestarit ovat olleet keskeisesti mukana liiton toiminnassa kautta aikain. Tampereen tunnetuin rakennusmestari lienee professori Kalle Päätalo.

Tampereen yhdistys järjesti ikimuistoisen illan kaikille juhlavieraille, joita oli saapunut paikalle lähes kaksi sataa. Oli teatteria, ruokailua ja kuuluisaa verkostoitumista. Puheita pidettiin kunniapuheenjohtaja Raimo Jorosen johdolla, oli lahjojen jakoa ja eri sidosryhmien tervehdyksiä.

Ikimuistoinen ilta, kiitos ja onnea 120-vuotias Tampereen Rakennusmestarit ja -insnöörit!

Katso kuvakollaasi.

Teksti mukailtu Raimo Jorosen puheesta, kuvat Jari Kostiainen

The post Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL 120 vuotta appeared first on Rakennustaito.fi.

Nykyinen Kalajoen huoneiston vuokrasopimus päättyy 31.12.2016. Jatkossa Rakennusmestarien Säätiö tarjoaa RKL:n jäsenille uuden Herrojen Hiekalla sijaitsevan lomakohteen. Kohde valmistuu kesäkaudella 2017 (tarkempi ajankohta selviää myöhemmin). Herrojen Hiekan vuokraus hoidetaan samalla tavalla kuin aiemmin eli RKL:n mökkivarausjärjestelmän kautta ekstranetistä.

Herrain Hiekkojen loma-asuntoon kuuluu myös VIP-korttietu, joka pitää sisällään seuraavia palveluja:

• Kylpylän ja uimahallin vapaa käyttö.
• Sisäleikkipuistoon vapaa pääsy kahdelle lapselle, eli yhdellä kortilla pääsee kaksi lasta veloituksetta, lisälapset hintaa 5€/lapsi.
• Welmed-kuntosalin käyttö veloituksetta aukioloaikoina kahdelle hengelle.
• Kehonkoostumusmittaus Welmedissä erikoishintaan 18 €/kerta.
• Ravintola Bistron annoksista –15 % alennus koko seurueelle.
• Noutopöydän aamiainen 6,50 €/hlö.
• Merisärkkä-liput –1 €.
• GoFit-kuntosalin kertakäynti 7 €/hlö.
• VIP-kortteja saa käyttöön huoneistossa olevia virallisia vuodepaikkoja vastaavan määrän.

The post Kalajoki-lomahuoneiston vuokraus uudistuu! appeared first on Rakennustaito.fi.

Rakentamiseen liittyvä sähköinen lupa-asiointi kasvaa kovaa vauhtia Suomessa. Jo yli 80 kuntaa on avannut verkossa Lupapiste-palvelun käyttöön rakennusluvan hakijoille ja useat kymmenet kunnat ovat avaamassa palvelun käyttöön luvanhakijoille vuoden 2016 aikana. Kaikkiaan sähköisessä hakemuspalvelussa on mukana yli 140 kuntaa ja käyttäjiä palvelulla on yli 42 000.

Suurista kaupungeista pitkällä ovat esimerkiksi Vantaa ja Tampere. Tampereella enää alle kymmenen prosenttia lupahakemuksista tulee paperisina. Kaupungin tavoitteena on, että sähköisen arkistoinnin myötä paperiliikenne loppuu kokonaan vuonna 2017. Tämä nopeuttaa jatkossa tiedonhakua sekä säästää merkittävästi kustannuksia sekä asiakkaalta että kunnalta, kun piirustusten tulostus jää täysin pois.

”Kyseessä on suurin muutos tietokoneen käyttöönoton jälkeen”, kuvailee Tampereen lupa-arkkitehti Esa Perttunen sähköisen asioinnin merkitystä.

Lupapisteessä voidaan hakea rakennetun ympäristön lupia sekä hoitaa luvanhakuun liittyvä viranomaisasiointi sähköisesti – ajasta ja paikasta riippumatta.

The post Lupapiste-palveluun ollaan tyytyväisiä appeared first on Rakennustaito.fi.

Rakennustyömaan vastaava työnjohtaja

1. jakso 7.–9.3., Helsinki

2. jakso 4.–5.4., Helsinki

3. jakso 9.–10.5., Helsinki

Valvojapäivät

9.–10.3., Jyväskylä

Rakennustyön vanhempi valvoja RAVS (ent. Rakennusvalvoja) pätevöityskoulutus

1. jakso 21.–23.3., Helsinki

2. jakso 25.–27.4., Helsinki

Lisätietoja:

RKL/Merja Salomaa, p. 09 8770 6512, 040 192 0063, merja.salomaa@rkl.fi

Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori

jatkopäivä 12.1., Helsinki

23.2., jatkopäivä 16.3., Lappeenranta

23.3., jatkopäivä 27.4., Kuopio

11.5., jatkopäivä 24.8., Helsinki

Sopimustekniikka rakennusalalla YSE 98

21.–22.2., Tampere

21.–22.3., Oulu

9.–10.5., Helsinki

Pääsuunnittelijakoulutus nro 13

1. jakso 21.–22.3., Helsinki

2. jakso 25.–26.4., Helsinki

3. jakso 16.–17.5., Helsinki

4. jakso 22.–23.8., Helsinki

5. jakso 19.–20.9., Helsinki

Työmaainsinöörin koulutusohjelma (talonrakentajat)

1. jakso 28.–29.3., Helsinki

2. jakso 26.–27.4., Helsinki

Työmaainsinöörin koulutusohjelma (infrarakentajat)

1. jakso 28.–29.3., Helsinki

2. jakso 26.–27.4., Helsinki

Lisätietoja:

RIL/ Ville Raasakka, p. 050 366 8687, ville.raasakka@ril.fi

Tanja Sundberg, p. 050 520 1168, tanja.sundberg@ril.fi

The post RIL-RKL-koulutustilaisuudet kevät 2017 appeared first on Rakennustaito.fi.

Olen Turun ja Porin piirin edustajana liittohallituksessa, ja kotiyhdistykseni on Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit ry. Yhdistyksemme täytti tänä vuonna sata vuotta. Asiaan kuului jo vuosia sitten varata vuoro RKL:n liittokokouksen pitämiseksi Porissa.

Kokousjärjestelyt aloitettiin kahta vuotta aiemmin, ja lupauduin asiassa päävastuulliseksi. Projekti tuntui helpolta, koska olin itsekin vieraillut lukuisissa kokouksissa – rakennusmestarillehan vastuunjaot ja aikataulutus ovat selkäytimessä.

Käsitykseni helppoudesta toki muuttui matkan varrella, mutta onneksi yhdistyksemme muutkin aktiivit ottivat vastuita harteilleen.

Oma havaintoni kokousviikonlopun pitopaikasta aiemmilta vuosilta oli, että jos kaikki tapahtumat ja majoitus saadaan keskitettyä samaan paikkaan, vältytään monenmoisilta väärinkäsityksiltä.

Viikonloppu alkaa jo perjantaina hallituksen tilaisuuksilla. Lauantaiaamusta kokouksia on useita, ja osa samanaikaisesti muiden tapahtumien kanssa.

Lauantaina iso yllätys järjestelyissä oli Rakennusmestaripäivä. Luennoitsijoiden vaihtumiset pienillä varoitusajoilla on oma lukunsa, mutta toinen lukunsa on paikalle tulevien ihmisten määrän arviointi. Osallistujille tarjotaan lounas, siksi ennakkoilmoittautuminen on erikoisen toivottavaa.

Poriin Rakennusmestaripäivään oli ilmoittautunut kymmenen ihmistä, saliin ilmestyi yli 150 kuulijaa!

Iltajuhla on paikallisyhdistykselle aina tärkeä, ja siihen kuuluu osana onnitteluiden vastaanotto. Onnittelut rullaavat melko sujuvasti, mutta kieltämättä aikojen varaus etukäteen helpottaa asiaa.

Iltajuhlaan ilmoittaudutaan useita eri reittejä ohjeista huolimatta. Loppujen lopuksi kaikki kuitenkin selviää, jos illalliset on maksettu etukäteen ja viestikentässä on joitain tunnistetietoja. Onneksi RKL:n jäsenhaulla löytyi muutamille varaajille vielä yhdistykset ja plaseerauskin helpottui.

Sunnuntai on liittokokouspäivä ja paikalle tulee liittokokousedustajia ympäri Suomea. Järjestelyjä helpottaa, jos yhdistykset ilmoittavat kokousedustajansa RKL:lle riittävän ajoissa. Valtakirjojen tarkistukseen ja mahdolliseen ääntenlaskentaan kannattaa varata kymmenen toimitsijaa.

Tärkeintä liittokokousviikonlopussa eivät kuitenkaan ole onnistuneet järjestelyt. Tärkeintä on saada paikalle ammattiveljiä ja -sisaria mahdollisimman monta ja laajalta alueelta. Porin yhdistyksen puolesta kiitän kaikkia teitä, jotka osallistuitte viikonlopun tapahtumiin ja juhliimme sekä muistitte yhdistystämme monin eri tavoin.

Ilman ihmisiä ei ole juhlia. Olimme onnekkaita, kun paikalle saapui lähes kolmesataa vierasta.

Sydämelliset kiitokset vielä kaikille – samoissa merkeissä tavataan vuoden kuluttua Oulussa 111-vuotisjuhlan, ”tolppajuhlan”, merkeissä!

Hyvää joulua toivottaen

Juhani Kukkakorpi

RKL:n III puheenjohtaja

Kuva Jari Kostiainen

The post Liittokokousviikonloppu projektina appeared first on Rakennustaito.fi.

Merkittävä joukko RT:n jäsenyrityksiä on lähtenyt mukaan hankkeeseen, jossa tuotetaan rakennusalalle yhteinen työturvallisuusperehdytys. ePerehdytyksen ideana on kertoa työmaaperehdytyksen yleiset asiat. Työmaalla käydään edelleen oma perehdytys, mutta sen painopiste on työpaikkakohtainen ja työmaan erityispiirteisiin keskittyvä.

ePerehdytys kyetään suorittamaan verkossa ennen töiden aloitusta, hyväksytty suoritus on voimassa kaikilla rakennustyömailla 12 kk kerrallaan. Verkkopohjaista koulutusmallia on tarkoitus pilotoida yrityksissä alkuvuodesta.

Kehitystyöstä vastaavat RT:hen kuuluvat Rakennusmedia ja RATEKO. Sisältötyöhön osallistuvat myös Mittaviiva ja muina kumppaneina Rakennusliitto, Pro, Aluehallintovirasto, STUL, sekä Suomen Tilaajavastuu.

RKL pilotoi 2016

RKL pilotoi verkkokoulutusta 2016 (Kylmäsillat). Aineisto tuotettiin yhteistyössä RIA:n ja Kingspan Insulationin kanssa. Kohderyhmä on erityisesti RKL:n ja RIA:n jäsenet sekä rakennusalan opiskelijat.

Koulutukseen pääsee osoitteessa www.koulutus-rkl.fi valitsemalla Kylmäsillan-kurssin ja kirjautumalla vierailijana.

Kurssisivun keskipalstassa löytyy tuottamamme aineisto jaettuna eri tasoihin. Jokaisen tason jälkeen seuraa case-esimerkkejä, joiden avulla opiskelijaa tutustuu aiheeseen ja sisältöön käytännön esimerkkien kautta ennen kuin siirtyy seuraavalle tasolle. Lähdeviitteiden kautta asiaan voi tutustua syvällisemmin.

The post Yhteisellä verkkokurssilla tehostetaan rakennustyömailla perehdytystä appeared first on Rakennustaito.fi.

Kalajoki-lomahuoneiston vuokraus uudistui!

Nykyinen Kalajoen huoneiston vuokrasopimus päättyi 31.12.2016. Jatkossa Rakennusmestarien Säätiö tarjoaa RKL:n jäsenille uuden Herrojen Hiekalla sijaitsevan lomakohteen. Kohde valmistuu kesäkaudella 2017 (tarkempi ajankohta selviää myöhemmin). Huoneiston valmistuttua Herrojen Hiekan vuokraus hoidetaan samalla tavalla kuin aiemmin eli RKL:n mökkivarausjärjestelmän kautta ekstranetistä.

Varaa mökki Luostolta!

Rakennusmestarien Säätiö tarjoaa RKL:n jäsenille mökin Luostolla vuokrattavaksi.

Luoston mökki

• Osoite: Alluntie 11 C, Luosto
• 90 m2, 2 MH + tupakeittiö (astianpesukone) + OH (takka) + WC (kuivauskaappi) + PH (pyykkikone) + sauna + autokatospaikka
• Hinta: Viikkovuokra 400 €/vk

Vaihtopäivä lauantai, huoneen palautus klo 12.00, vuokrauksen alku klo 18.00. Ei kotieläimiä, omat liinavaatteet ja pyyhkeet – siivousfirmasta saa liinavaatepaketin à 20 €/kpl.

Tee varaus RKL:n mökkivarausjärjestelmän kautta ekstranetistä.

Avain haetaan ja palautetaan Hotelli Luostotunturin vastaanotosta, avain annetaan vain RKL:n jäsenelle.

Katso lisätiedot www.rkl.fi/vapaa-aika

Wuoriola

Vieraile suosituissa ja uudistetuissa Wuoriolan mökeissä. Mökkivaraus kannattaa tehdä hyvissä ajoin – uudet mökit ovat keränneet valtavasti kiitosta!

Varaukset tehdään RKL:n mökkivarausjärjestelmän kautta ekstranetistä.

Tiedustelut 09 8770 6511/Piia Vilén. Varaus on voimassa sen jälkeen, kun olet saanut vahvistuksen varauksesta.

The post Mökkilomalle? appeared first on Rakennustaito.fi.

Rakennustyömaan vastaava työnjohtaja

1. jakso 7.–9.3., Helsinki

2. jakso 4.–5.4., Helsinki

3. jakso 9.–10.5., Helsinki

Valvojapäivät

9.–10.3., Jyväskylä

Rakennustyön vanhempi valvoja RAVS (ent. Rakennusvalvoja) pätevöityskoulutus

1. jakso 21.–23.3., Helsinki

2. jakso 25.–27.4., Helsinki

Betonityönjohtajan pätevöityskoulutus (ent. 1-lk betonityönjohtaja)

1. jakso 28.–30.3., Helsinki

2. jakso 19.–21.4., Helsinki

3. jakso 3.–5.5, Helsinki

4. jakso 16.–18.5, Helsinki

Lisätietoja:

RKL/Merja Salomaa, p. 09 8770 6512, 040 192 0063, merja.salomaa@rkl.fi

Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori

23.2., jatkopäivä 16.3., Lappeenranta

23.3., jatkopäivä 27.4., Kuopio

11.5., jatkopäivä 24.8., Helsinki

Sopimustekniikka rakennusalalla YSE 98

21.–22.2., Tampere

21.–22.3., Oulu

9.–10.5, Helsinki

Työmaainsinöörin koulutusohjelma (talonrakentajat)

1. jakso 28.–29.3., Helsinki

2. jakso 26.–27.4., Helsinki

Työmaainsinöörin koulutusohjelma (infrarakentajat)

1. jakso 28.–29.3., Helsinki

2. jakso 26.–27.4., Helsinki

Ulkomainen työvoima ja tilaajavastuulain uudistus

29.3., Helsinki

Lisätietoja:

RIL/ Ville Raasakka, p. 050 366 8687, ville.raasakka@ril.fi

Tanja Sundberg, p. 050 520 1168, tanja.sundberg@ril.fi

The post RIL-RKL-koulutustilaisuudet kevät 2017 appeared first on Rakennustaito.fi.

Korjausrakentamiseen yhtenäiset laatuvaatimukset.

Uusi KorjausRYL Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset: Esiselvitykset ja purkaminen antaa laatuvaatimukset korjaushankkeen alussa tehtäville kuntotutkimuksille ja -arvioille sekä purkamiselle. KorjausRYL-sarja täydentyy jo ensi vuoden aikana muun muassa julkisivuja koskevalla osalla. Parhaillaan työn alla ovat myös mallit ja lomakkeet purkutyöselostukselle ja esiselvitysten tilaamiseen.

Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL määrittää rakennusalalla yleisesti tunnustetun hyvän rakennustavan. RYL tarjoaa käytännön työvälineitä kiinteistö- ja rakentamisalalle hyvän rakennustavan mukaiseen suunnitteluun ja toteutukseen sekä auttaa sopimusten laadinnassa ja tulkinnassa. KorjausRYL-sarja tuo yleiset laatuvaatimukset korjausrakentamiseen. Laatuvaatimusten yhtenäistäminen parantaa ja helpottaa korjaushankkeiden tilaamista, suunnittelua ja rakentamista. KorjausRYL on tarkoitettu tilaajille, rakennuttajille, kuntotutkimusten ja -arvioiden sekä muiden esiselvitysten tekijöille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, valvojille ja viranomaisille.

KorjausRYLissä esiselvitysten laatuvaatimukset on jaettu neljään aihepiiriin: rakennus ja alue, rakennusosat, talotekniikka ja sisäilmasto. Laatuvaatimuksia on esitetty niin tutkimuskokonaisuuksille kuin yksittäisille menetelmille.

KorjausRYL auttaa kuntoarvioiden ja -tutkimusten tilaamisessa, laatutason määrityksessä ja laadun todentamisessa. ’’KorjausRYLin avulla taloyhtiöt ja rakennuttamisesta vastaavat osaavat käynnistää korjaushankkeita oikealla tavalla”, korostaa Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta.

”Kunnissa eletään niukkuuden aikaa, ja samalla suuri osa kuntien rakennuskannasta on korjausiässä. Palvelujen järjestäminen tehokkaammin edellyttää lisäksi toiminnallisia parannuksia tiloissa. Samalla omistajien päätavoitteena on rakennusten arvon säilyttäminen”, kuvaa kuntien haasteita Oulun Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala.

”Olemassa olevien kiinteistöjen hyödyntäminen ja pilalle korjaamisen välttäminen edellyttää korjaushankkeissa ammattitaitoa niin tilaajilta kuin toteuttajilta. KorjausRYLin esiselvitykset luovat yhtenäiset ja laatua varmistavat toimintatavat lähtötietojen kattavaan tuottamiseen. Kirja tarjoaa hyvät eväät vastuulliseen käytännön toimintaan”, Huhtala jatkaa.

The post Uusi ”Rylli” on ilmestynyt appeared first on Rakennustaito.fi.

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry ja Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry tarjoaa keväällä taas useita jäsenille edullisia koulutuksia.

RIA ja RKL tarjoaa rakennusalan ammattilaisille uuden ammattitaitoa täydentävän ja tietoa ja määräyksiä päivittävän moduulikoulutuksen rakennusten linjasaneerauksesta. Uusi koulutus alkaa keväällä 2017. Tämän vuoden aikana tuotetaan kaksi koulutusmoduulia ja seuraavat kolme moduulia tulee vuoden 2018 aikana. Koulutuksen ensimmäinen moduuli on YSE-sopimukset. Koulutus maksaa RKL:n ja RIA:n jäsenille 95 € ja muille 300 €. Hintaan sisältyy lounas sekä aamu- ja iltapäiväkahvit. Ensimmäinen tilaisuus on Helsingissä tiistaina 7.3.2017.

Muut moduulit ovat: Kosteiden tilojen rakentaminen ja kosteusvaurioiden kunnostus, Aikataulu ja hankkeentalous, Työnjohto, turvallisuus ja laadunvarmistus ja Asiakaskeskeisyys.

Muita kevätkauden koulutuksia ovat RIA-RKL Road Show Puukerrostalojen työmaatoteutus, joka on kaikille osanottajille ilmainen. Viimevuoden koulutusmenestyjä asbestilainsäädännön muutoksista saa keväällä päivityksen. Koulutus tulee nimellä Asbestilainsäädännön muutosten vaikutus rakennustyömaalle, ja maksaa jäsenille
50 €. Seinäjoen Pytinki messuilla maaliskuun lopulla on Muuttuva rakentamismääräyskokoelma-seminaari luennoitsijoina ympäristöministeriön virkamiehet, ja tilaisuus on kaikille jäsenille ilmainen. Syksyllä päivitämme tietoamme muuttuvalla ympäristöministeriön energiatehokkuus 2018 asetuksella sekä YMa rakennuksen sisäilmasta ja ilmanvaihdosta. Kouluttajana Mika Vuolle.

Kevätkauden koulutukset julkaistaan helmikuun aikana ja syyskauden aikataulu elokuussa. Koulutuskalenteri elää silti jatkuvasti ja uusia koulutuksia lisätään kalenteriin myös kauden aikana.

Lisää tietoa ja kaikkien koulutuksien ajankohdat ja paikkakunnat julkaistaan RKL:n verkkosivuilla.

The post Kevään uusia koulutusaiheita appeared first on Rakennustaito.fi.

2015 pilotoitu KOHO-koulutus saa jatkoa tänä vuonna. Kosteusvaurion korjaustyönjohtajan pätevyyskoulutus on suunnattu työmaan työnjohtajille ja valvojille.

Tämän vuoden ensimmäinen kuusipäiväinen kurssi suoritetaan kolmessa jaksossa. Ensimmäinen jakso keräsi tammikuun alussa Pasilaan 16 opinhaluista asiantuntijaa. Koulutus on FISEn hyväksymä, ja opiskelija saa siitä viisi opintopistettä.

Koulutus on tarkoitettu työnjohtajille ja valvojille, jotka toimivat kosteus-ja homekorjaustyömailla sekä niille uudisrakentamisen parissa toimiville, jotka haluavat lisätietoa kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemisestä. Koulutuksessa käydään läpi kosteusvaurioiden syntymekanismeja, tyypillisiä ongelmakohtia ja niiden korjaamista. Tavoitteena on parantaa kosteus-ja homeongelmatietoutta.

Kouluttajina toimivat rakenteiden kuntotutkija insinööri Pertti Heikkinen, dosentti tutkimusjohtaja Teija Meklin ja rakennusterveysasiantuntija Jukka-Pekka Kärki.

The post KOHO-koulutus sai jatkoa appeared first on Rakennustaito.fi.

Varsinainen, Varajäsen, Piiri

Ammattiasiainvaliokunta

Rami Järvinen, Tapio Päiväläinen, Helsinki
Arvo Jyrkinen, Tarja Korhonen, Kuopio
Joni Kurka, Riina Koskinen, Häme
Jukka Lintunen (pj), Risto Salmio, Keski-Suomi
Raili Juutinen, Pekka Säkkinen, Oulu
Kimmo Kovanen, Hannu Mikkola, Kymi
Joni Jääskeläinen (siht.), Jari Kostiainen, RKL toimisto

Jäsenvaliokunta

Risto Sirkkola, Heikki Ilmonen, Häme
Arto Koponen, Tapani Heiskanen, Mikkeli
Juhani Kukkakorpi (pj), Kari Jokisalo, Turku-Pori
Eero Tuokila, Petri Aikio, Lappi
Hannu Vehviläinen, Timo Saarikko, Helsinki
Leo Viitamäki, Mikko Äystö, Vaasa
Jari Kostiainen (siht.), Joni Jääskeläinen, RKL toimisto

Talous- ja hallintovaliokunta

Ari Autio (pj), RKL
Tom Forsblom, Mikael Åhl, ruotsinkieliset
Jarmo Hämäläinen, Petri Kahelin, Pohjois-Karjala
Olavi Huuskonen, Markus Koivusalo, Valtio
Jari Marttinen, Sini Kulmala, Turku-Pori
Arto Souranmaa, Kari Jääskeläinen, Uusimaa
Petri Pucilowski, Jorma Häkkinen, Kunnat
Hannu Järveläinen (siht.), Jari Kostiainen, RKL:n toimisto

The post Liittohallituksen valiokunnat 2017 appeared first on Rakennustaito.fi.

RKL:n kuluvan vuoden jäsenhankintakilpailussa on luvassa hyvät palkinnot uusia jäseniä liiton jäsenyhdistyksiin hankkineille.

Pääpalkintona arvotaan jälleen kaikkien vähintään kolme uutta, työelämässä olevaa jäsentä hankkineiden kesken lahjakortti. Vuonna 2016 palkinnon pokkasi itselleen Reino Holappa, Helsingin yhdistyksen jäsen värväsi peräti 16 uutta jäsentä.

Kilpailuaika on tammi-lokakuun välillä.

The post Jäsenhankinta­kilpailu jatkuu appeared first on Rakennustaito.fi.

Raksa-messut Lahdessa 17.–19.3.2017
Suosittu Raksa tarjoaa jälleen maaliskuussa 2017 saman katon alta kaiken rakentamiseen ja remontoimiseen, helposti ja kätevästi. Tuote- ja palvelutarjontaa löytyy niin pien-, rivi- ja kerrostaloasukkaille kuin uudisrakentajillekin.
Aika: 17.–19.3.2017
Paikka: Lahden Messukeskus
Lisätietoja: www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/raksa

Rakentajamessut (Oulu, Rovaniemi ja Tornio)
Pohjois-Suomen Messut järjestää keväällä 2017 suositun rakentaja- ja remontointikauden päätapahtuman Oulussa, Rovaniemellä ja Torniossa. Oulussa Oulun Rakentajamessut 7.–9.4.2017 Ouluhallissa, Rovaniemellä Lapin Rakentajamessut 22.–23.4.2017 Lappi Areenalla ja Torniossa Meri-Lapin Rakentajamessut 6.–7.5.2017 Putaan liikuntahallissa.
Lisätietoja: www.pohjois-suomenmessut.fi/rakentajamessut17.html

Pytinki-rakennusmessut Seinäjoella 31.3.–2.4.2017 Seinäjoki Areenalla
Etelä-Pohjanmaan Pytinki Oy
Pytinki on perinteinen pohjalainen rakennusmessutapahtuma, joka keskittyy rakentamisen, remontoinnin ja sisustamisen tarjontaan.
Aika: 31.3.–2.4.2017
Paikka: Seinäjoki Areena
Lisätietoja:  www.pytinki.fi/pytinki/

Jyväskylän Rakennusmessut 2017
Rakentamisen, remontoinnin ja kodin sisustamisen erikoismessut. Mukana myös vapaa-ajan asuminen ja piha.
Aika: 10.–12.3.2017
Paikka: Jyväskylän Paviljonki
Lisätietoja: www.jklrakennusmessut.fi

Kuopion Rakenna ja Asu 2017
Rakenna ja Asu -messut on Itä-Suomen vanhin ja suurin rakennus- ja sisustusalan ammatti- ja yleisötapahtuma.
Aika: 25.–26.2.2017
Paikka: Kuopio-Halli
Lisätietoja: www.kuopionnayttely.fi/

Porin Rakennus-ja LVI-messut
Jopa perinteiseksi siteerattu Porin Rakennus-LVI- ja Vapaa-aika-messut on yksi Suomen isoimmista opiskelijaprojekteista, jossa alalle valmistuvat opiskelijat ovat vastuussa koko tuotannosta.
Aika: 18.–19.3.2017
Lisätietoja: www.porinrakennusjalvimessut.fi

Mikkelin Rakentajamessut
Rakentaminen, korjausrakentaminen, sisustaminen, kodin tekniikka-ja ylläpito, Lämpö, vesi, ilmastointi, sähkö, vapaa-ajan asuminen, piha-ja viherrakentaminen.
Aika: 22.–23.4.2017, la–su 10–16
Paikka: Mikkelin jäähalli ja ulkoalue
Lisätietoja: www.mikkelinmessut.fi

Savonlinnan Rakentajamessut – Remontoi ja Sisusta
Aika: 6.–7.5.2017, la–su 10–16
Paikka: Talvisalon jäähalli

Asuntomessut 2017 Mikkeli
Aika: 14.7.–13.8.2017
Lisätietoja: www.asuntomessut.fi/tulevat-messut/mikkeli-2017/

The post Messuja appeared first on Rakennustaito.fi.

”Itsekin tekemällä voi tulla ihan hyvä lopputulos”, formulakuski Kimi Räikkönen laukoi perinteisessä vuoden Urheilugaalassa tammikuussa ja nauratti yleisöä.

Meitä alan ammattilaisia ei paljon naurata, kun työmailla pyörii nykyään jos minkälaisella tittelillä olevaa ”mestaria”. Työnjohtajapula on ajanut niin isot kuin pienet rakennusliikkeet varsin ahtaaseen tilanteeseen.

”Pula työnjohdosta jarruttaa yritysten kasvua – urakoista tingitään”, Rakennuslehden otsikko 13.1.2017.

Työn tekeminen ja sen muoto muuttuvat hurjaa vauhtia. Ymmärrän hyvin, että myös meidän ammattimme muuttaa muotoaan kehittyneen tietotekniikan ja robotiikan myötä. Se on selvä. Mutta rakennusmestareita tarvitaan tänään rakentamaan parempaa Suomea kautta maan.

Oli aikanaan suuri virhe lopettaa rakennusmestarikoulutus. Sitä on turha enää märehtiä ja jossitella. Mutta sitä voi harmitella, että työnjohtajapulaan ei kyetä reagoimaan. Mestareiden koulutuspaikkoja pitää saada lisää, sen tajuaa sokea otsallaankin.

Aloitetaan vaikka siitä, että koulutuspaikkoja lisätään niille paikkakunnille, joilla jo valmistuu rakennusmestareita tai -insinöörejä. Jos työnjohtajia näyttää valmistuvan liikaa kortistoon, muutetaan aloituspaikkojen määrää – reagoidaan!

Jälkiviisaana voi kysyä, että jos RKL ei olisi vaikuttanut rakennusmestarikoulutuksen uudelleen aloittamiseen 2000-luvulla, mikähän tilanne työmailla mahtaisi olla tällä hetkellä? Rakennusmestareita ei siis valmistunut 1996–2007 lainkaan.

Tuolloin arvioitiin, että vuoteen 2010 mennessä työelämässä olevien mestarien määrä vähenisi 4 000–5 000:lla eläkkeelle siirtymisen takia. Rakennusmestarikoulutus aloitettiin 2007, ensimmäiset mestarit valmistuivat työmaille 2011.

Luulen, että Suomen lama olisi entistäkin syvempi, eikä nykytiedolla mikään olisi kaivanut meitä ulos 2007 alkaneesta taantumasta. Rakentaminen kasvoi viime vuonna noin neljä prosenttia. Tälle vuodelle on povattu edelleen hyvää, lähes samankaltaista nousua. Koko Suomi on saanut virtaa siipiensä alle rakentamisen positiivisesta kehityksestä.

Kokeneita työnjohtajia tarvitaan nyt ja huomenna. Se ei ole ratkaisu, että rakennusliikkeet muodostavat omia koulutusohjelmiaan työnjohtotehtäviin. Yrityksen kouluttama ”työnjohtaja” ei ole lain eikä viranomaisen silmissä pätevöitynyt.

En minäkään lähtisi ajamaan formulaa Kimi Räikköstä vastaan.

Loistavaa vuotta 2017!

Ari Autio, RKL:n puheenjohtaja

Kuva Arto Wiikari

The post Ari Autio: Tutkintonimike on lakiin kirjattu appeared first on Rakennustaito.fi.