Jäsenyhdistysten odotetaan etsivän ehdokkaita Vuoden Rakennusmestari -palkinnon 2016 saajaksi. Palkintoon sisältyy paikka RKL:n ryhmäopintomatkalle 2017. Palkinnon kustantaa Pohjola Vakuutus Oy.

Lomakkeen ohjeineen saa netistä www.rkl.fi > vain jäsenille > lomakkeet. Ehdotukset tulee toimittaa RKL:n toimistoon viimeistään 30.9. Lisätietoja Jari Kostiaiselta, p. 050 441 8915.

Vuoden Nuori Rakennusmestari/Insinööri -huomionosoituksella palkitaan vuosittain jo jonkin verran ansioitunut nuori osaaja. Ehdokkaan työkokemus haettaessa palkintoa saa olla enintään seitsemän vuotta valmistumisesta. Huomionosoitukseen liittyvän stipendin kustantaa Rakennusmestarien Säätiö.

Lomakkeen ohjeineen saa netistä www.rkl.fi > vain jäsenille > lomakkeet. Ehdotukset tulee toimittaa RKL:n toimistoon viimeistään 30.9. Lisätietoja Jari Kostiaiselta, p. 050 441 8915.

The post Kenelle Rakennusmestari-palkinto ja kenestä Nuori Rakennusmestari/ Insinööri vuonna 2016? appeared first on Rakennustaito.fi.

Rakennusmestarien Säätiön kymmenen päivän kulttuuristipendimatka suuntautui tammikuussa, 21.–31.1.16, Marokkoon. Hurmaavalla kiertomatkalla oli mukana peräti 30 henkilöä.

”Matka oli mielenkiintoinen ja onnistunut. Huomattava kulttuuriero ei pahemmin tuntunut häiritsevän ryhmäämme, vaan sopeuduimme sinne hyvin, ainakin lyhyeksi ajaksi. Rakentajien samanhenkisyys ja kemiat toimivat mainiosti”, matkalla ollut Raul Ahllund kehuu.

The post Säätiömatka Marokkoon appeared first on Rakennustaito.fi.

Helsingin yhdistys järjesti upean 110-vuotistapahtuman 5. maaliskuuta Finlandia-talossa. Paikalle oli saapunut arviolta peräti 400 juhlavierasta läheltä ja kaukaa.

Itse tilaisuus oli juhlava ja vieraiden mieleen. Mestari-Laulajat avasi tilaisuuden, minkä jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Vehviläinen toivotti tervetulopuheella tilaisuuden avatuksi. Puheenjohtajan jälkeen Helsingin kaupungin tervehdyssanat lausui apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Hän kiitteli yhdistyksen aktiivista otetta Helsingin rakentamisessa.

RKL:n puheenjohtaja Ari Autio muistutti kuulijoita, että Helsinki on ollut hyvä paikka mestarille asua: ”Täällä on aina ollut mestareille hyvin töitä; mielenkiintoisia hankkeita, isoja ja pieniä kohteita – oli maa taantumassa tai nousussa, Helsingissä on rakennettu.”

Puheiden jälkeen yleisö sai kuulla Tapio Liinojan tarinaa Helsingin rakentamisesta. Mukavan juttutuokion päätteeksi Liinoja siirtyi Mestari-Laulajien riveihin laulamaan Junnu Vainon laulua Vanhojapoikia viiksekkäitä.

Ruokailua siivitti Onni Lonka Quartetti.

The post HRMY vietti 110-vuotisjuhlia loistokkaasti appeared first on Rakennustaito.fi.

Wuoriolan mökit uusittiin viime vuonna. Mökkivaraus kannattaa tehdä hyvissä ajoin – uudet mökit ovat keränneet valtavasti hehkutusta!

Varaukset tehdään kirjallisesti aina liiton toimistosta netissä olevalla lomakkeella (www.rkl.fi/vapaa-aika/lomamajat). Tiedustelut 09 8770 6511/Piia Vilén. Varaus on voimassa sen jälkeen, kun olet varannut haluamasi viikon ja maksanut saamasi laskun.

The post Wuoriolan mökit appeared first on Rakennustaito.fi.

Kajaanissa vuonna 1962 syntynyt Toivo Anttalainen kertoo tavallaan ajautuneensa siltapuolen mestariksi eli tarkemmin ilmaistuna Destia Oy:n työmaapäälliköksi Pohjois-Suomen alueelle.

Toivo Anttalaisen isä oli Tielaitoksen suunnitteluinsinöörinä, joten kesätyöt TVL:n työmailla olivat Toivolle helppo valinta.

”Olin jo jäämässä taloon vakituisiin töihin, kun jostain syystä, jota en itsekään muista, huomasin istuvani vuonna 1987 Kuopion tekussa. Pikkuhiljaa valmistumisen jälkeen ala alkoi tuntua omalle”, Toivo Anttalainen muistelee.

Vuonna 1990 hän siirtyi Tielaitokselle ja legendaarisen Risto Väänäsen porukkaan. Toivo kertoo Väänäsen olleen työpäällikkönä henkeen ja vereen rakentaja isolla ärrällä. Hän jos kuka hallitsi siltojen tekemisen, joten arvokasta käytännön oppia tuli Toivollekin kaiken aikaa.

Silta yli Kaitainsalmen

Toivo Anttalaisen vaativin projekti työmaapäällikkönä on ollut Sotkamon Pieni-Kiimasjärven ja Mikonlammen välillä olevan salmen ylitys. Vuosituhannen vaihteessa tehty Kaitainsalmen silta on 126 metriä pitkä jännitetty teräbetoninen palkkisilta.

Ennen sillan rakentamisen aloittamista salmeen piti tehdä väliaikainen 87-metrinen ja kantavuudeltaan 60-tonninen ponttonitukinen Acrow Panel -varasilta (DSR). Se koottiin erikoisrakenteista teräskehikoista kahden ponttonilautan päälle. Kumpaakin lauttaan tuli 15 kappaletta hieman yli 12 kuutiometrin ponttonia.

Varsinaisen sillan rakentamisen jälkeen varasilta koottiin varastoon odottamaan seuraavaa sillanrakennuskohdetta. Tämän jälkeen oli vuorossa vanhan 60-metrisen terässillan kiskominen rannalle.

Syvään veteen

Kenties urakan vaativimmat yksittäiset kohteet olivat välitukien perustaminen salmeen. Syvimmillään vettä oli kymmenkunta metriä. Sukeltaja louhi pohjan sopivaksi ja asensi teräskehikon pohjaan. Rannalla rakennettu tiivis puumuotti laskettiin teräskehikon päälle.

Vedenalainen betonointi aloitetaan työntämällä valuputket muotin pohjaan saakka. Teräsputken pään on koko valun ajan pysyttävä massan sisällä vähintään puoli metriä. Betonimassan pitää olla notkeaa, koska betonia ei voi vibrata.

Teräsputkia nostetaan ylöspäin valun edetessä, kuitenkin putken alapää pitää olla koko ajan betonimassan sisässä. Muottiin pumpattava betoni työntää veden tieltään. Mittakepillä seurataan valun etenemistä veden sisään, kun betoni on saavuttanut suunnitellun korkeustason, betonointi lopetetaan.

Betoni annetaan kovettua muutama päivä, ja sen jälkeen muotti tyhjennetään vedestä. Anturan yläpinnasta piikataan noin 100 milliä huonokuntoista betonia pois pilaritukien työsauman kohdalta. Varsinaiset pilarituet valettiin kuivavaluna.

Sillan kansi valettiin kesäkuussa. Sillan kannen massiivisia betonipalkkeja jouduttiin jäähdyttämään, jottei betonin kovettumisen alkuvaiheessa lämpötila olisi nousut yli 60 celsiusasteen. Toisaalta sillan kansi oli paljon ohuempi, joten sen lämmöt eivät nousseet korkeaksi.

Eri rakenneosien lämpötilaerot eivät saaneet ylittää 20 astetta. Sillan kansiosa piti lämpöeristää. Eristämisellä saatiin lämpötilaerot pysymään sallituissa rajoissa. Suuret lämpötilaerot aiheuttavat jännityksiä rakenteisiin ja saavat aikaan halkeiluja betonirakenteisiin.

Kellosepän tarkkuudella

”Työmaalle tilattiin lautojakin kilometrikaupalla, sillä kannen telineisiin ja muotteihin meni uskomaton määrä puutavaraa”, Anttalainen kertoo.

Sillan kaarevien palkkien oikean kaarevuuden saavuttaminen parilla telinetuella oli millintarkkaa kellosepän työtä. Suurimmat telinekohotukset eli esihohotukset olivat 98 milliä. Korkeimmillaan palkin korkeus oli lähes kolme metriä. Raudoitus sillan päissä jännitysvaijereiden kohdalla oli niin tiheä, että vibran saaminen terästen väliin tuotti hankaluuksia.

Betonivalun on onnistuttava sataprosenttisesti, jotta vaijereilla tehtävä jälkijännitys onnistuisi. Harjateräkseen verrattuna kolminkertaisen vetolujuuden omaava jännitysvaijerit asennetaan muotin sisään ennen kannen valua. Kun betonipalkit ovat saavuttaneet riittävän puristuslujuuden, palkit jännitetään. Jännitysvaijerit vedetään suunnitelman mukaisen vetojärjestyksen mukaan suunniteltuun lujuuteen ja lukitaan.

”Vaijeriputket injektoidaan sementillä, jotta vaijeri ei pääsisi ruostumaan. Jälkijännitys estää halkeilua ja antaa tarvittavan jouston rakenteelle”, Anttalainen selventää.

Kun kansi on valmis, niin koko komeuden päälle on tehtävä sillan mittain halli vesieristeen asentamisen ajaksi. Betonin päälle asennetaan aluskermi liimaamalla ja pintakermi hitsaamalla. Kaksinkertainen kumibitumikermi estää veden pääsyn betonirakenteeseen.

Kun vesieristys on tehty, eristeen päälle valetaan 50–60 millin suojabetonikerros. Suojabetonin päälle tulee 50 milliä asfalttia. On tärkeää pysyä oikeissa pintarakenne paksuuksissa: liian ohuet pintarakennekerrokset eivät kestä raskaan liikenteen alla ja vastaavasti liian paksut kerrokset tuovat ylimääräistä suunnittelematonta kuormaa sillan kannelle.

Liikuntasaumojen sillan molemmissa päissä on oltava toimiva, sillä lämpölaajeneminen yli satametrisessä sillassa useita senttejä kesän ja talven välillä. 80 metrin jännevälillä liikevaraksi varataan noin 78 milliä. Kaitainsalmen sillassa on kaksi välitukea. Toisessa tuessa on kiinteä laakeri, mikä jakaa pituuslaajenemisen kahteen suuntaan.

Teksti ja kuvat Visa Vilkuna

The post Siltamestarit alkavat olla harvinaisia appeared first on Rakennustaito.fi.

Rakennusmestarien Säätiö julistaa haettavaksi stipendejä Laatokalle ja kylpylämatkalle Pärnun Tervis-kylpylään.

RAKENNUSMESTARIEN SÄÄTIÖN STIPENDIMATKA LAATOKALLE JA ÄÄNISELLE 3.–8.7.2016 (su–pe)

Rakennusmestarien Säätiö julistaa haettavaksi 24 stipendiä risteilylle Karjalan kauneimpiin maisemiin Laatokalle, Ääniselle ja Syvärille 3.–8.7.2016.

Stipendit on tarkoitettu ensisijaisesti RKL:n (Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry) jäsenyhdistysten varsinaisille jäsenille; Helsingin piirille 10 stipendiä ja muille 14 piirille 1 stipendi/piiri.

Matkalle ei ole mahdollista ottaa mukaan puolisoa/seuralaista.

Hakijan tulee olla hyväkuntoinen, koska matkaan sisältyvillä retkillä joudutaan liikkumaan osittain jalkaisin.

Matka järjestetään ryhmämatkana yhteistyössä Matkatoimisto Suomen Matka-Agentit Oy:n kanssa, matkalla on mukana Rakennusmestarien Säätiön edustaja matkaisäntänä.

Matkalla on mielenkiintoinen ja runsas, suomeksi opastettu retkiohjelma sekä kulttuuri- ja viihdeohjelmaa laivalla.

Stipendimatkaan sisältyy bussikuljetukset tilausajobussilla Helsingistä Pietariin ja takaisin, viisumin hankinta, risteily A-kannen kahden hengen hytissä, täysihoito laivalla, tutustumiskäynnit Valamossa, Kizhillä ja Petroskoissa suomea puhuvan oppaan johdolla ym. ohjelma laivalla sekä Matka-Agenttien edustajien ja paikallisten suomea puhuvien oppaiden palvelut laivamatkan ajan.

Hakemukset tulee toimittaa säätiön toimistoon keskiviikkoon 13.4.2016 klo 16.00 mennessä, joko vapaamuotoisena postitse, sähköpostitse tai säätiön kotisivujen kautta lomakkeella.

Hakemuksessa tulee olla tarkat henkilö- ja yhteystiedot (nimi, henkilötunnus, sotu, osoite, puhelin, sähköposti, yhdistys/piiri) sekä maininta mahdollisesti aiemmin säätiöltä saaduista stipendeistä, sekä lyhyt selvitys hakijasta.

Kaisa Aho

Rakennusmestarien Säätiö

Fredrikinkatu 51–53 A

00100 Helsinki

tai kaisa.aho@rakennusmestariensaatio.fi

www.rakennusmestariensaatio.fi/stipendit

Kaisa Aho p. 09 612 0870 vastaa myös puhelimitse mahdollisiin kysymyksiin.

Stipendin arvo on 1 395 €. Säätiö on velvollinen ilmoittamaan verottajalle kaikki myöntämänsä yli 1 000 €:n suuruiset stipendit.

HOITO- JA VIRKISTYSMATKAT VIRON PÄRNUUN 07.–21.08.2016

Rakennusmestarien Säätiö julistaa haettavaksi 24 stipendiä kylpylämatkalle Pärnun Tervis-kylpylään.

Stipendit on tarkoitettu ensisijaisesti RKL:n (Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry) jäsenyhdistysten veteraani- ja seniorijäsenille; 10 stipendiä Helsingin piirille ja muille 14 piirille 1 stipendi/piiri.

Matka järjestetään ryhmämatkana, ja stipendiin sisältyy edestakainen laivamatka, hytti, aamiainen ja lounas laivalla sekä bussikuljetus Tallinnan satamasta Pärnuun ja takaisin, majoitus 2 hengen huoneessa Kylpylä Terviksen 3-talossa, puolihoitoateriat, lääkärin tulokonsultaatio ja lääkärin määräämät hoidot/kylvyt (2–3 hoitoa/hoitopäivä), yksi kokopäiväretki ja villisikajuhla sekä suomenkielinen opaspäivystys.

Matkan järjestäjä on Matkatoimisto Saga Matkat.

Stipendinsaaja voi halutessaan ottaa mukaansa seuralaisen, joka maksaa itse matkansa.

Matkan hinta tarkentuu myöhemmin, mutta se on arviolta noin 1 100 €/hlö, yhden hgen huoneen lisä noin 300 €.

Säätiö on velvollinen ilmoittamaan verottajalle kaikki myöntämänsä yli 1 000 €:n suuruiset stipendit.

Hakijan tulee olla hyväkuntoinen.

Hakemuksen tulee toimittaa säätiön toimistoon keskiviikkoon 11.5.2016 klo 16.00 mennessä osoitteeseen:

Rakennusmestarien Säätiö

Fredrikinkatu 51–53 A

00100 Helsinki tai kaisa.aho@rakennusmestariensaatio.fi

tai säätiön kotisivujen kautta www.rakennusmestariensaatio.fi/stipendit

Hakemuksessa tulee olla tarkat henkilö- ja yhteystiedot (nimi, henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero, mahdollinen sähköpostiosoite), lyhyt selvitys hakijasta ja maininta aiemmista säätiöltä saaduista stipendeistä, sekä ilmoitus mukaan lähtevästä seuralaisesta/puolisosta.

Matkalla on mukana säätiön hallituksen jäsen matkaisäntänä.

Tarkempia tietoja säätiön toimistosta 09 612 0870/Kaisa Aho.

The post Säätiön stipendimatkat 2016 appeared first on Rakennustaito.fi.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuuksien osalta tuli täysmääräisesti käyttöön 1.6.2015, kun lakimuutosta 41/2014 täydentävät asetukset astuivat voimaan.

Viime kesästä eteenpäin rakennusvalvontaviranomaiset ovat tulkinneet vaativuusluokkien ja kelpoisuuksien arvioinnissa uusia määräyksiä. Tulkintojen tueksi Ympäristöministeriö julkaisi viisi ohjetta, joista Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja rakentamisen työnjohtajien kelpoisuudesta (YM4/601/2015) konkretisoi muutoksia työnjohtopuolella.

Uudet asetukset ja ohjeet löytyvät Ympäristöministeriön verkkosivuilta otsikon rakentamismääräyskokoelma alta.

FISE uudisti omat maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat pätevyytensä lakimuutosten pohjalta vuonna 2015. Uusittuja työnjohtopätevyyksiä olivat vastaava työnjohtaja, kantavien betoni-, puu- ja teräsrakenteiden rakentamisesta vastaavat työnjohtajat, IV- ja KVV-laitteiden rakentamisesta vastaavat työnjohtajat sekä pohja- ja kalliorakennetyönjohtajat.

Rakennemuutosta myös rakentamisessa

Rakennusalalla tarvitaan tulevaisuudessakin ammattitaitoista työvoimaa. Ammattitaito perustuu vankkaan perusosaamiseen ja työuran aikana hankittuun erikoistavaan lisäosaamiseen. Rakennusalalla kaivataan entistä vahvempaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen kulttuuria. FISE haluaa olla mukana kehittämässä koko alan kattavaa ja motivoivaa osaamisen kartuttamisjärjestelmää.

Valtakunnassa on menossa normien perkaaminen. Koko rakentamisen sääntely on uudistusten alla. Uudistetun rakentamismääräyskokoelman pitäisi olla valmis vuoteen 2018 mennessä.

Yhtenä tavoitteena on sääntelyn joustavoittaminen, jolloin korostuu tekijöiden osaaminen.

”Niiden, jotka tulkitsevat ja toteuttavat sääntelyä joustavasti, pitää todella tietää mitä he ovat tekemässä”, FISE:n toimitusjohtaja Marita Mäkinen painottaa.

RKL:n edustajana FISE:ssä ja pätevyyslautakuntien sihteerinä toimiva Joni Jääskeläinen painottaa, että pätevällä ja kelpoisella on eroa: ”Pätevyys muodostuu koulutuksesta ja kokemuksesta. Kelpoisuus muodostuu rakennushankkeen vaativuudesta ja pätevyydestä”, järjestöpäällikkö Jääskeläinen muistuttaa.

Vastaavan työnjohtajan ja erityisalojen työnjohtajien kelpoisuusvaatimukset esitetään MRL:n 122 c §:ssä. Uudet vaatimukset kaikkien alojen työnjohtoaloille ovat:

Poikkeuksellisen vaativa

• Kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto tai aiempi sitä vastaava tutkinto

• Riittävä kokemus ja hyvä perehtyneisyys

Vaativa

• Kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto

• Riittävä kokemus ja perehtyneisyys

Tavanomainen

• Kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ammattikorkeakoulututkinto tai aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto taikka muuten osoitetut vastaavat tiedot

• Riittävä kokemus

Vähäinen

• Riittävä osaaminen

Poikkeuksellisen vaativassa luokassa koulutusvaatimus on käytännössä vähintään rakennusmestari (AMK) tutkinto tai vanha insinöörin tutkinto. Näin ollen vanha teknikon tutkinto ei riitä.

Laissa on kuitenkin ns. siirtymäsäännös, jonka perusteella ennen lain voimaantuloa rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin erittäin vaativia tehtäviin hyväksymä henkilö voi olla jatkossakin kelpoinen vastaaviin tehtäviin. Käytännössä siis poikkeuksellisen vaativia tehtäviä tehnyt teknikko voi edelleenkin toimia vastaavana työnjohtajana poikkeuksellisen vaativissa kohteissa.

Teksti Rakennustaito, kuva Jukka Leskelä

The post Pätevä vai kelpoinen? appeared first on Rakennustaito.fi.

”Olin menossa opiskelemaan Jyväskylän liikuntatieteelliseen, mutta en osannut kansantansseja”, sipoolaistunut stadilainen Mikael ”Micke” Åhl muistelee nuoruuttaan lukion ja armeijan jälkeen.

Urheilua rakastava Mikael Åhl oli vähän harmissaan tajutessaan vaikeuden päästä opiskelemaan liikuntatieteellisen kirjoille.

Onneksi kesäduuni ja ensimmäinen kosketus rakennusalaan oli ”rakkautta ensisilmäyksellä”.

Tie Tammisaaren Noviaan kävi kultaisella 80-luvulla perinteisen kaavan mukaan; työmaan mestari kehotti nuorta miestä aloittamaan rakennusmestariopinnot kesän päätteeksi.

”Valmistuin 1990 suoraan lamaan. Perustin oman yrityksen, joka keskittyi saaristorakentamiseen, urakointiin ja valvontaan.”

Elämä nuorella miehellä oli saatu käyntiin, perhe alkoi kasvaa ja töitä tehtiin. Mutta Helsingissä on kallista asua jopa rakennusmestarin.

”Sipooseen muutimme perheen kanssa vuosituhannen taitteessa, kun Helsingin asunnon hissiin ei enää mahtunut kuin puolet perheestä”, Mikael Åhl puolustaa muuttamistaan Sipooseen.

Noh, jokainen tietysti asuu valitsemallaan tavalla.

Tänään Micke työskentelee Sipoon kunnan toimitilat-yksikössä. Noin kymmenen hengen kunnossapitoryhmä vastaa kunnan kiinteistöjen korjauksista.

Yksikkö huolehtii noin sadan viidenkymmenen kohteen kunnossapidosta. Näissä kohteissa on pinta-alaa arviolta 100 000 m².

”Joka päivälle riittää puuhaa. Aikanaan hankittu mestarikoulutus ja työkokemus palvelevat hyvin tässä tehtävässä. Kokonaisuudessaan kiinteistökantamme on melko vanhaa, itse työ on hyvin lähellä työmaakohteen vetämistä”, Åhl ynnää arkeaan Sipoossa.

Järjestötoiminta sydäntä lähellä

Nuorena mestarina Mikael liittyi aikanaan ajan hengen mukaan heti valmistuttuaan RKL:n jäseneksi. Innokas ja aktiivinen yrittäjä osasi nopeaan ynnätä RKL:n hyödyt omassa toimessaan. RKL-Raadin jäseneksi hän sukkuloi itsensä vuosituhannen taitteessa.

”Raadin jäsenyydestä on ollut valtavasti hyötyä omaan työhöni ja ammatilliseen kehittymiseeni, muutenkin koen RKL:n jäsenyyden olleen erittäin arvokasta ja mukavaa.”

Monet RKL-kollegat muistavat sipoolaisen myös ahkerana RKL:n stipendimatkojen kävijänä.

”RKL:ssä on aina ollut huipputyyppejä. On ollut hienoa reissata heidän kanssaan ja samalla verkostoitua alan ammattilaisiin.”

SBH:n eri luottamustehtävissä Mikael on ollut vuosia: SBH:n varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen vuodesta 1997, SBIF:n hallituksessa noin viisi vuotta ja sen ensimmäisenä varapuheenjohtajana kolme vuotta. Lisäksi aktiivinen yhdistysmies on tällä hetkellä RKL:n hallituksen varajäsenenä.

Aktiivinen vaikuttaja ympäristössään

Mikael Åhl on aina ollut voimakas yhteisön rakentaja. Lasten harrastusten kautta Mikael on ollut mukana sipoolaisessa jalkapallossa, salibandyssä ja seuratoiminnassa.

Erilainen mestari sai viime vuodelta tunnustuksen Sipoon kunnalta. Mikael Åhl vastaanotti If Sibbo-Vargarnan puheenjohtajana Vuoden liikuntateko -tunnustuspalkinnon.

Palkinto myönnettiin työstä liikuntaolojen parantamiseksi Sipoossa. Puheenjohtaja oli aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että seurat saavat jatkossa nauttia uudesta tekonurmikentästä ja ylipainehallista sekä salibandyseuran areenalaajennuksesta.

Sipoon Sanomat kehui vuolaasti tämän vuoden helmikuussa ilmestyneessä lehdessä touhukaan rakennusmestarin aktiivisuutta: ”Satojen tuhansien eurojen rakennushankkeen toteuttaminen on osoitus valmiudesta tarttua toimeen, sitoutumisesta ja pitkäjänteisyydestä sekä rakkaudesta liikuntaan.”

Teksti ja kuva Jari Kostiainen

The post Erilaisia mestareita: Sipoon Micke appeared first on Rakennustaito.fi.

Niin pitkään (yli 110 vuotta) kuin RKL on ollut olemassa, on keskusteltu sen ja paikallisten yhdistysten roolista. Lähtökohtaisesti perustoiminnot tapahtuvat paikallisyhdistyksissä ja RKL luo mahdollisimman hyvät olosuhteet paikallisyhdistysten toiminnalle.

Liiton toimisto pitää huolen ammattikunnan arvostuksen ylläpidosta ja koulutusmahdollisuuksista valtakunnallisesti ja vaikuttaa siten jäsenistön eduksi. RKL toimii juuri niin kuin alueellisesti valitut liiton hallituksen jäsenet sen toimintaa ohjaavat liittokokouksen määrittelemien päätösten puitteissa.

Ammattikunnan arvostus muodostuu hyvästä koulutuksesta ja ammattikunnan ulkoisesta imagosta. Vaikka rakennusalan arvostus on välillä heikkoakin, on ammattikuntamme arvostus pysynyt hyvänä. Mielestäni RKL:n toimisto on onnistunut tässä työssä hyvin.

RKL tekee aktiivisesti työtä valtakunnallisella tasolla, mutta paikallisella tasolla yhdistysten on tehtävä oma osuutensa. Yhdistyksen on näyttävä positiivisessa mielessä omalla toiminta-alueellaan. Keinoja on monia; koulutukset, messut, näyttelyt, urheilukilpailut ja aktiivinen rooli paikallisessa rakentamisessa.

Paikallisyhdistyksillä on vastuu hankkia uusia jäseniä, organisoida paikallistapahtumia ja järjestää paikallisia koulutustapahtumia. Liiton toimisto Helsingissä antaa näiden toimintojen hoitamiseen tarvittavan valtakunnallisen avun.

Toivottavasti yhdistyksistä tulee ideoita ja toiveita liittohallituksen jäsenille siitä, miten yhdistyksien toimintaa jäsenistön hyväksi voidaan tukea RKL:n toimiston toimenpiteillä. RKL:n liittohallitus valmistelee aina tulevan vuoden budjetin tuloineen ja menoineen, mutta päätöksen toimintabudjetin suuruudesta tekee syksyn liittokokous.

Jos yhdistyksillä on toiveita seuraavan vuoden toiminnan tehostamiseen tai uusiin jäsenpalvelu ja -etukohteisiin, on siitä hyvä laittaa tieto oman piirin hallituksen jäsenen kautta liiton hallituksen käsittelyyn viimeistään piirikokouksen yhteydessä. Paikallisyhdistykset tekevät useilla alueilla menestyksekästä työtä jäsenistön hyväksi, mutta valitettavasti meillä on yhdistyksiä, joissa toiminta on vähäistä.

Aktiiviseen toimintaan pystyy vain aktiivisia asialleen omistautuvia jäseniä sisältävä yhdistys.

Keväisin terveisin

Jarmo Nikkarikoski,

RKL:n II puheenjohtaja

Kuva Jari Kostiainen

The post RKL:n ja paikallisten yhdistysten rooli appeared first on Rakennustaito.fi.

Rakennuskonealan suurtapahtuma BAUMA -messut järjestettiin 9.4.–13.4.2016 jälleen Münchenissä.

TAMKin rakennusmestariluokka 13R441 oli mukana messuilla etsimässä rakennusalan tuotantotekniikkaan liittyviä uusimpia innovaatioita.

Matkaa oli valmisteltu jo vuoden verran. Matka taittui ensin bussilla Helsinkiin ja sieltä Lufthansan kyydillä eteläiseen Saksaan. Koulutuspäällikkö Hannu Kaurasen lisäksi matkaan lähti 24 opiskelijaa.

Juhlaillallisella Augustiner Kellerissä

Sunnuntaiaamun valjetessa kauniina osa joukosta lähti Deutsches Museumiin vierailulle ja loput Dachaun keskitysleirille. Deutsches Museum on maailman suurin tekniikan ja luonnontieteen museo, jossa vierailee vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä.

Dachaun opastettu keskitysleirivierailu taas tarjosi pitkän ja perusteellisen kierroksen natsi-Saksan ensimmäisen keskitysleiriin historiaan. Sunnuntai-illan kruunasi juhlaillallinen perinteisessä baijerilaisessa Augustiner Kellerissä, jossa pöydät notkuivat saksalaisia herkkuja aina hapankaalista ylikypsään possuun.

Jo ennestäänkin hyvin yhteen hitsautunut ryhmä läheni kahden ensimmäisen päivän aikana entisestään.

Maanantaina pääsimme itse asiaan, kun BAUMA 2016-messut alkoivat. Heti kättelyssä ryhmälle valkeni messujen suuruusluokka, parikymmentä Pirkkahallin kokoista hallia ja vielä suurempi ulkoalue päälle.

Messuja varten opiskelijaryhmä oli jaettu neljään ryhmään ja jokaiselle ryhmälle oli suunniteltu oma selvitystehtävä. Ensimmäisen ryhmän tehtävänä oli tutustua uudentyyppisiin holvimuottikalustoihin etenkin työmaalogistiikan kannalta.

Toinen ryhmä selvitti korkeiden rakennusten julkisivutöihin soveltuvia henkilönostoratkaisuita. Kolmannella ryhmällä oli tehtävänä kartoittaa kaivinkoneiden lisälaitteina käytettävien seulamurskaimien tarjontaa. Neljäs ryhmä tutustui muualla Euroopassa yleisesti käytettyihin mininostureiden tarjontaan ja käyttöedellytyksiin suomalaisilla työmailla.

Opiskelijaryhmä tutustumassa Avant Tecnon -messuosastoon

Ensimmäinen messupäivä meni valtavaan messualueeseen tutustumiseen ja yleiskuvan rakentamiseen. Ilahduttavaa oli havaita, että esillä oli myös suomalaista huippuosaamista. Esimerkiksi Allu Finland Oy ja ylöjärveläinen Avant Techno Oy olivat jälleen lanseeraamassa uutuuksiaan kansainvälisille markkinoille.

Toisena messupäivänä ryhmät jatkoivat messualueen läpikäymistä. Sää suosi messuvieraita, joten suurin osa päivästä kului ulkoalueita kiertäessä. Johtavat muottikalustovalmistajat olivat panostaneet messuihin massiivisesti. Muottikalustoryhmä havaitsi, että holvimuottikalustossa kehitys maailmalla menee voimakkaasti alhaaltapäin asennettaviin kasettimuotteihin. Niiden asentaminen ja purkaminen on selkeästi nopeampaa ja turvallisempaa kuin Suomessa yleisesti käytettävien muottikalustojen.

Muottikalustovalmistajat esittelivät uutuuksiaan

Mininosturiryhmä selvitti käyttökustannuksiltaan edullisia, alle 5 tonnin nostokapasiteetin pieniä itsensä kokoavia torninostureita, joita keskieurooppalaisilla pientalo- ja saneeraustyömailla näkyy runsaasti. Suomalaisilla työmailla niitä ei juuri käytetä.

Käytön esteenä on suomalainen lainsäädäntö, joka tulkitsee nämä torninostureiksi, jolloin niiden kuljettajalta vaaditaan torninosturin kuljettajan pätevyys. Muualla Euroopassa tämmöistä nosturia saa käyttää perehdytyksen saanut rakennusmies.

Normeja purkamalla kyettäisiin parantamaan suomalaisten työmaiden logistiikkaa ja samalla turvallisuutta sekä tuottavuutta. Paradoksaalista on, että vastaavan kokoluokan ajoneuvonosturia saa Suomessakin käyttää ilman määrämuotoista koulutusta.

Milloin pieniä torninostureita nähdään suomalaisilla työmailla? 

Messut tarjosivat hienon näkymän rakennusmestarin työkuvan kannalta keskeisiin uutuuksiin. Tuliaisina oli paljon uusia ajatuksia ja näkökulmia, että asiat työmailla voidaan tehdä toisinkin kuin mihin on totuttu.

Kymmenet tuhannet askeleet ja hienot illanvietot kartuttivat lisäksi monen matkaajan kokemusta vieraasta kulttuurista. Opintomatka oli kaikin puolin erittäin onnistunut eikä kommelluksia sattunut. Opintomatkaamme olivat tukeneet Rakennusmestarien Säätiö, Aarre M. Mattisen säätiö sekä messulippujen muodossa Allu Finland Oy ja Avant Techno Oy.

Kiitämme kaikkia tukijoita!

Teksti: Teemu Niemi ja Hannu Kauranen

Kuvat: Niko Järvinen ja Hannu Kauranen

The post TAMKin rakennusmestariopiskelijat BAUMA Münchenissä appeared first on Rakennustaito.fi.

RKL järjestää valmennuskursseja kautta Suomen kuudella eri paikkakunnalla rakennusalan työnjohdon ja rakennustekniikan koulutusohjelmien valintakokeisiin.

Kursseja on järjestetty siitä asti, kun rkm-koulutus palasi ammattikorkeakouluihin vuonna 2007. Kurssien tavoitteena on parantaa nuoren tai kokeneemman opiskelijaksi tahtovan sisäänpääsymahdollisuutta ammattikorkeakouluun.

Valmennus käsittää yhteensä 30 matematiikan ja fysiikan lähiopetustuntia, itseopiskelua sekä muuta kirjallista materiaalia. Valmennuksen aikataulussa on huomioitu myös työssä käyvät, sillä opetus alkaa iltaisin vasta viideltä.

Helsingissä valmennuskoulutusta on järjestetty alusta alkaen. Valmennuskoulutuksesta on vastannut koko tuon ajan Metropolian matematiikan ja fysiikan opettaja Anne Syrjö.

”Valmennus on saanut koko ajan todella paljon positiivista palautetta. Itse koen roolini siten, että minä olen vain auttamassa opiskelijaa. Suurimman työn tekevät oppilaat itse”, Syrjö muistuttaa.

Helsinkiläinen 19-vuotias Iida Savela odottaa kurssilta tarkkoja tippejä itse kokeeseen.

”Matematiikka ja fysiikka ovat niin laajoja aineita, että toivon saavani valmennukselta nimenomaan tarkennusta lukemiseen”, Savela kertoo. Iidalla rakennusmestarin ammatti kulkee verenperintönä. Viime keväänä ylioppilaaksi valmistunut nuori nainen on aina ollut kesät rakennuksilla, minkä lisäksi isä on rakennusmestari.

Tämän vuoden pääsykokeet muuttuvat aiemmista vuosista. Tämän kevään pääsykokeissa ei saa käyttää lainkaan apuna laskinta.

”Vähän jännityksellä odotan, minkälaiset tenttikysymykset ovat tulossa”, valmentaja Anne Syrjö pohtii.

Kurssilla oppilaat harjoittelevat ja kertaavat juuri niitä asioita, joita valintakokeessa tarvitaan. Hilkkua vaille kolmekymppinen Niko Heikkinen odottaa paljon tulevasta niin rkm-koulutuksesta kuin itse rakennusmestarin ammatista tulevaisuudessa.

”Olen tehnyt niin kauan asiakaspalvelutehtäviä, että haluan vaihtaa alaa, johonkin selvästi konkreettisempaan ammattiin. Kaveri on rakennusmestari, ja hän on kehunut ammattia todella paljon”, Heikkinen kertoo motiiveistaan valmennuskoulutukseen ja alanvaihtosuunnitelmiin.

Kevään aikana järjestetyt kurssit (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu ja Seinäjoki) ovat olleet haluttuja valmennuksia. Ainakaan rahan ei pitäisi olla este kurssille menemisestä – valmennuskurssin hinta on 180 €/henkilö ja sisältää alv:n.

Metropolian matematiikan ja fysiikan opettaja Anne Syrjö on aidosti innostunut valmennuskurssin vetämisestä. Opettajan mukaan oppilaat ovat erittäin motivoituneita hakeutumaan rakennusmestarin ammattiin.

Teksti ja kuvat Jari Kostiainen

The post Rakennusmestarin valmennuskoulutus toimii appeared first on Rakennustaito.fi.

Nyt kunnostettavana olevan Eduskuntatalon rakentaminen oli 1920-luvun merkittävin työmaa koko nuoressa isänmaassamme.

Allekirjoittaneelle kerrottiin paljon tarinoita Eduskuntatalon rakentamisesta, koska isosetäni, liittomme ensimmäinen kunniapuheenjohtaja, puheenjohtaja, Suomen ensimmäinen Rakennusneuvos, Helsingin yhdistyksen puheenjohtaja K.W. Angervuori valittiin 6.7.1926 työmaan vastaavaksi rakennusmestariksi ja isäni Paavo Åhlberg (myöh. Angervuori) toimi työmaalla nuorempana rakennusmestarina.

Itsekin rakennusalalle lähteneenä muistiini jäi paljon rakennuksen rakentamiseen liittyvää. Liisa-Maria Hakala–Zilliacus on tehnyt vuonna 2002 rakennuksesta laajan teoksen, johon hän haastatteli myös minua.

Eduskunta teki silloinkin ”palkkaleikkauksia”

Isosetäni oli rakennuksen pääarkkitehdin J.S. Sirénin kanssa tehnyt yhteistyötä monessa kohteessa, ja Sirén olikin kehottanut häntä hakemaan työmaan vastaavan rakennusmestarin tehtävään. Niin K.W. Angervuori pyysi tulla huomioonotetuksi täytettäessä Eduskuntatalon vastuullisen rakennusmestarin tehtävää. Palkakseen hän esitti 8 000 markkaa kuukaudessa.

Hänet valittiinkin sen jälkeen, kun hän oli luvannut tinkiä palkkansa 7 500 markkaan. Tähän palkanleikkaukseen hän totesi, että ”työ täytyy tehdä sitten nopeammin”. Lupaus ei tosin toteutunut, sillä rakentamiseen liittyi paljon ongelmia.

Sisällissodan kokemukset olivat läheisessä muistissa, ja työväki reagoi kaikkeen hyvin herkästi. Rakennusalalla oli talon rakentamisen aikaan paljon lakkoja, työsulkuja, konkursseja ja talousvaikeuksia. Päätöksessä määriteltiin Angervuoren tehtävä nykyisen vastaavan työnjohtajan tehtäviä paljon laajemmaksi.

Vaikeat yhteiskunnalliset olot

Talon piti valmistua alun perin 1929, mutta se otettiin käyttöön vasta keväällä 1931 huolimatta vastaavan mestarin lupauksesta ”tehdä työ nopeammin”. Varsinainen rakennustyökin viivästyi noin puolella vuodella. Isäni kertoi että ensiksikin Sirenille oli tärkeämpi pikkutarkka laatu kuin aikataulun tavoitteissa pysyminen.

Toiseksi työmaalla lakkoiltiin paljon, varsinkin kiviurakoitsijoiden työntekijät lakkoilivat useasti. Ammattiyhdistysliikkeet olivat suurelta osin kommunistijohtoisia. Asenteisiin vaikuttivat puolin ja toisin alle 10 vuotta sitten päättynyt sisällissota. Työjohto oli vaikeassa välikädessä, oli punaisia agitaattoreita ja valkoisia lakonmurtajia. Isääni harmitti, että vihkiäisiinkään ei kutsuttu yhtään varsinaista työntekijöiden edustajaa.

Eduskuntatalo 10 metriä liian etelässä

Eduskunnan talouspäällikkö Björn Feiringin kirjoittamassa kirjassa mainitaan, että rakennus on 10 metriä väärässä paikassa eli liian lähellä pohjoista Rautatiekatua. Virhe on hänen mukaansa laitettu jälkikäteen vastaavan mestarin kiirehtimisestä johtuvaksi. Rakennus onkin mielestäni liian lähellä Rautatiekatua, mutta syy ei yksin ollut vastaavan mestarin, vaan siinä, että rakennusta siirrettiin symmetrisyyden vuoksi 10 metriä etelään.

Tässä taas yksi sen ajan käsitys, että vastaava vastaa kaikesta. Rakennus on muutenkin ahtaalla tontilla. Tontista riideltiin kauan Helsingin kaupungin kanssa. Pääportaista 16 ensimmäistä askelmaa ovat Helsingin tontilla, ja siksi mielenosoittajat saavat nousta niille. Siitä ylöspäin alkaa valtion tontti, jolle menemisen eduskunta voi kieltää.

J.S. Sirénin tiukat laatuvaatimukset

Graniittitöiden ohella muuraus- ja rappaustyöt olivat mittavat. 3,5 miljoonan tiilen muuraamiseen tarvittava laasti kalkin sammutuksineen tehtiin työmaalla, ja laasti sekoitettiin muurauspaikalla. Istuntosalin kupolin rappausta varten tehtiin ”sabluunakelkka”, jota pyöritettiin kymmenen miehen vetämänä useita viikkoja, ennen kuin rappaus kelpasi arkkitehdille. Sabluunakelkan päällä rapparit lisäsivät laastia aina sinne, mistä lampun valo näkyi sabluunan ja katon välistä.

Isäni kertoi, että kupoli onkin millintarkka pallopinta. Poliittisista vaikeista ajoista huolimatta rapparit jopa kilpailivat työn laadusta. Se helpotti arkkitehdin asettamien vaativien laatuvaatimusten täyttämistä.

Julkisivun pilareita käsivoimin koottaessa jouduttiin joskus jokin kivi laskemaan alas, jotta kivenlohkare saatiin paremmin sopimaan paikkaansa. Hissien teräksisiä, kiiltäviä ovia viimeisteltiin kauan, että ne kelpasivat. Rakennuksen valmistuttua arkkitehdin tiukka linja laadussa sai kuitenkin paljon kiitosta.

Teksti Ari Angervuori, kuvat RKL:n kuva-arkisto

The post Eduskuntatalon rakentaminen 1926–1931 rakennusmestarin kokemana appeared first on Rakennustaito.fi.

RKL-Raadin hyväksymien puolueettomien rakennusasiantuntijoiden koulutus on tänä vuonna Hämeenlinnassa.

Koulutus järjestetään syksyllä 2016 (alustavasti 23.–24.9).

Ennakkoilmoittautumiset 23.6.2016 mennessä osoitteella:

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL/Joni Jääskeläinen, Rahakamarinportti 3 A, 00240 Helsinki tai joni.jaaskelainen@rkl.fi. Kaksipäiväinen kurssi järjestetään Hämeenlinnassa Hotelli Rantasipissä.

RKL-Raadin puolueettomat rakennusasiantuntijat toteavat nopeasti rakennuksessa ilmenneet puutteet, vahingot ja virheet sekä selvittävät niiden syyt. Rakennusasiantuntijat antavat osapuolille kirjallisen kertomuksen ja teknisen lausunnon sekä tekevät erikseen pyydettäessä sovintoesityksen mahdollisen erimielisyyden ratkaisemiseksi.

Rakennusasiantuntija toimii työssään itsenäisesti. Hän vastaa henkilökohtaisesti tekemistään tarkastuksista, niiden puolueettomuudesta ja niistä laatimistaan tarkastuskertomuksista, jotka hän tarvittaessa valaehtoisesti vahvistaa. RKL-Raadin rakennusasiantuntijan palkkio muodostuu toimeksiantoon käytetyn ajan mukaan.

Puolueettomien tarkastustehtävien lisäksi rakennusasiantuntijat suorittavat yleensä runsaasti muita rakennusalan asiantuntijatehtäviä, joiden suorittamiseen kurssi antaa hyvän pohjan.

RKL-Raadin rakennusasiantuntijaksi voidaan hyväksyä RKL:n jäsenyhdistyksen jäsen, jolla on rakennusmestarin tai sitä korkeampi rakennusalan koulutus ja joka on maksanut RKL:n ko. vuoden vuosimaksun.

Lisäksi häneltä vaaditaan vähintään kymmenen vuoden työkokemus rakennusalalta, hyvä suullinen ja kirjallinen esiintymistaito, atk- ja muiden viestintälaitteiden hallinta. Hakijan on myös osallistuttava täydennyskoulutukseen ja suoritettava kirjallinen tentti hyväksytysti.

RKL-Raadin hyväksymän rakennusasiantuntijan on koulutuksen, tentin ja hyväksynnän jälkeenkin ylläpidettävä ammattitaitoaan osallistumalla vuosittaiseen täydennyskoulutukseen.

Lisätietoja RKL-Raadin hyväksymästä rakennusasiantuntijuudesta voi kysyä Kari Isomäeltä 050 560 5131 tai kari@mestaritarkastaja.fi

Kuva Joni Jääskeläinen

The post RKL-Raatikoulutus appeared first on Rakennustaito.fi.

RKL:n rakennusasiantuntijat neuvovat yleisöä jälleen kerran Seinäjoen asuntomessujen Rakentajahallissa. Messut ovat avoinna 8.7.–7.8.2016.

Messualueen Rakentajahallissa sijaitsevassa RKL:n neuvontapisteessä Etelä-Pohjanmaan rakennusmestarit ja -insinöörit neuvoo messuvieraita pientalohankkeen sopimusten laadinnassa, tietopalveluista sekä kaikissa omakotitalon rakentamiseen liittyvissä asioissa.

Pruukinrannan messualueelle on kohonnut näyttävä messualue ja talot ovat sinettiä vaille valmiita – messut voivat alkaa jälleen kerran aikataulussa. Kesäkuussa aluetta lähinnä varmistellaan enää maisemointitöiden merkeissä.

Messualueelle rakennetaan kaikkiaan 34 omakotitaloa, luhtirivitalo sekä puukerrostalo. Näyttelykohteita on yhteensä 43. Messujen erikoisuutena on pohjalaistalokortteli, joka käsittää viisi modernia pohjalaista kaksfooninkista omakotitaloa. Ne sijoittuvat ympyränmuotoisen pihakadun varrelle muodostaen yhtenäisen perinteistä pohjalaista kadunraittia muistuttavan ulkoasun.

Vuoden 2015 alussa Seinäjoella asui 61 000 asukasta. Yhdeksän kunnan muodostamalla Seinäjoen kaupunkiseudulla on noin 150 000 asukasta. Asuntomessut tuovat kaupunkiin ja sen lähialueille mukavasti kuhinaa ja suuren joukon messuvierailijoita.

Seinäjoen messujen yhtenä selkeänä tavoitteena on ollut säilyttää messualueelle luonnonmukainen yleisilme pihoilla ja puistoissa. Pruukinrannan identiteettiin kuuluvat rehevät puistoalueet ja Kyrkösjärven tekojärvi patoineen.3

RKL:n messuraati valitsee mallitalon

RKL ja yhteistyökumppanit valitsevat asuntomessuilla kolme mallikelpoista rakennuskohdetta. RKL valitsee rakennusteknisestä näkökulmasta yhden onnistuneesti toteutetun talon. Talotekniikkaliitto ja asuntomessuorganisaatio valitsevat mallikohteensa talotekniikan ja energianäkökulmasta.

Valinnat julkistetaan messujen avajaisissa. RKL:n messuraatiin kuu- luvat tänä vuonna liiton puheenjohtajat Ari Autio, Jarmo Nikkarikoski ja Juhani Kukkakorpi sekä toimitusjohtaja Hannu Järveläinen.

Kuva Juha Harju

The post Asuntomessuille Seinäjoelle appeared first on Rakennustaito.fi.

RKL on ottanut Moodle-oppimisalustan käyttöön. Verkossa toimiva oppimisympäristö mahdollistaa loppukäyttäjälle pääsyn sisältöön milloin vain ja missä vain.

Verkkokoulutukseen tarvitset vain päätelaitteen ja web-selaimen. Ensimmäisen verkkokoulutuksen aihe on rakenteiden kylmäsillat ja niiden välttäminen.

Koulutukseen pääsee osoitteessa http://www.koulutus-rkl.fi/ valitsemalla Kylmäsillan-kurssin ja kirjautumalla vierailijana.

Kurssisivun keskipalstassa löytyy tuottamamme aineisto jaettuna eri tasoihin. Jokaisen tason jälkeen seuraa case-esimerkkejä, joiden avulla opiskelijaa tutustuu aiheeseen ja sisältöön käytännön esimerkkien kautta, ennen kuin siirtyy seuraavalle tasolle. Lähdeviitteiden kautta asiaan voi tutustua syvällisemmin.

Oppimisalustan avulla voi myös löytää uusia ideoita muilta alan ihmisiltä. Keskustelupalstalla voi muun muassa kysyä muiden mielipiteitä ja pyytää apua omaan ongelmaansa.

Aineisto on tuotettu yhteistyössä RIA:n ja Kingspan Insulationin kanssa. Kohderyhmä on erityisesti RKL:n ja RIA:n jäsenet sekä rakennusalan opiskelijat.

Miksi verkkokoulutus?

RKL:n keskeisimpiä ja tärkeimpiä palveluita jäsenistölleen ovat erilaiset ja perinteikkäät koulutukset. RKL-Palvelut Oy tuottaa jäsenistölle useita tärkeitä koulutusohjelmia sekä yksin että eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

Vuonna 2015 RKL-Palvelut tuotti noin 55 koulutuspäivää, joissa oli osallistujia runsas 400. Koulutukset kestivät keskimäärin 4–5 htp/koulutus.

Kun koulutus siirretään verkkoon, aineistolla saavutetaan laajempi kohderyhmä, minkä lisäksi säästetään materiaalin tuotantokustannuksia pidemmällä aikavälillä.

RKL-koulutusten ydinaineisto on usein sellaista, joka muuttuu melko vähän. Tästä johtuen verkko mahdollistaa jatkossa materiaalin ketterämmän ja erittäin kustannustehokkaan päivittämisen.

Kun koulutusmateriaali on verkossa, opiskelijalla on mahdollisuus tutustua kurssin sisältöön ja aineistoon jo ennen lähipäivään osallistumista. Tämä lisää motivaatiota kurssiin ja tuottaa tehokkaampia oppimistuloksia.

Sama aineisto eri kohderyhmille

Hyvin tuotettu verkkoaineisto soveltuu peruskäytön lisäksi laajasti oppilaitoksiin, järjestöihin, kouluihin ja yrityksiin opetus- ja koulutuskäyttöön modernin monimuotokoulutusmallin (lähikoulutus ja verkkokoulutus) mukaisesti.

Kun aineistoa päästään levittämään laajemmalti, lisää se myös RKL:n tunnettavuutta modernina ja laadukkaana koulutuksen järjestäjänä.

Oppimisen siirtyessä verkkoon

Verkko-opetuksessa muuttuu moni asia verrattuna perinteiseen luokkamuotoiseen opetukseen. Suurimpana muutoksena kuitenkin se, että enää ei keräännytä kutsuttuna samaan aikaan ja samaan paikkaan opiskelemaan. Itse kukin valitsee itselle sopivimman ajankohdan ja paikan opinnoilleen.

Myös itseohjautuvuus korostuu ja vastuu omista opinnoista kasvaa. On pystyttävä johtamaan itseään siten, että aika ja paikka opintojen eteenpäin viemiselle järjestyvät työn ja vapaa-ajan lomasta.

Teksti Joakim Högström ja Jari Kostiainen, kuva Istockphoto

The post RKL kouluttaa verkossa appeared first on Rakennustaito.fi.

Betoniteollisuus ry / Elementtijaos järjestää nyt ensimmäisen kerran Vuoden Elementtisuunnittelija -kilpailun teemalla ”Ilmianna Hyvä Elementtisuunnittelija”. Elementtisuunnittelijakilpailu järjestetään tästä eteenpäin joka toinen vuosi. Kilpailun tarkoituksena on tuoda esiin hyviä betonielementtisuunnittelijoita.

Kilpailuun voi ilmoittaa Suomessa työskenteleviä betonielementtisuunnittelijoita. Ilmoituksen perusteluineen voi tehdä yksityinen henkilö tai yhteisö.

Lisätietoja kilpailusta

The post Vuoden 2016 Elementtisuunnittelija -kilpailu appeared first on Rakennustaito.fi.

”Ei me olla vielä mietitty, minkä tyylisiä kysymyksiä Seinäjoen asuntomessujen infopisteessä meille tullaan esittämään”, sanoo Seinäjoen Asuntomessujen infopisteestä vastaava rakennusmestari Mauri Korpi.

RKL on kerännyt aiempien messujen aikana tehdyt kysymykset tarkasti ylös. Niistä saadaan tarkasti pohjatietoa tulevasta messutapahtumasta ja kesän infopisteen toiminnasta.

Infopisteen pyörittäminen vaatii noin 60 henkilötyöpäivää. Mauri Korven mukaan porukka alkaa olla lähes tulokoon kasassa. Moni tuntuu hieman pelkäävän, mitä siellä pitää neuvoa. Korpi on rauhoitellut tilannetta ja sanonut, että kysymykset liikkuvat asuinrakentamisen saralla.

Pelkkää käytännönläheistä rakennustekniikkaa se loppujen lopuksi on. RKL:n Joni Jääskeläinen yhdessä Suomen Asuntomessujen asiantuntijoiden kanssa antaa tarvittavan opastuksen pisteen pyörittämiseen.

”Viranomaispäätöksistä tietävät paikalliset viranhaltijat, ja näitä asioita sivuavat kysymykset ohjamme luonnollisesti kuntien ja kaupunkien rakennusvalvontaan”, kokenut mestari Korpi tietää.

Elämänsä rakennus

Etelä-Pohjanmaan yhdistyksen asiantuntijat suhtautuvat infopisteen pyörittämiseen vakavasti.

”Monille ihmisille talon rakentaminen tai remontointi on suurin ja rahallisesti arvokkain hanke koko heidän elämänsä aikana. Tämän takia meidän täytyy olla tosissamme, jotta voimme palvella tiedonjanoisia asiakkaita”, Korpi tunnustaa.

Homma taatusti hoituu rakennusmestareiden ja -insinöörien käytännön tietämyksellä. Henkilöstön on kuitenkin seurattava kaiken aikaa alan kehitystä. Rakennusalalle tulee koko ajan uusia materiaaleja, joiden ominaisuuksista on oltava perillä, jotta osaa antaa oikeaa tietoa.

Mauri Korpi muistelee noin 50 vuoden uraansa rakentamisessa, jona aikana markkinoille tuli paljon uutuuksia ja innovaatioita. Jotkin hyviksi ratkaisuiksi mainostetut tuotteet ja menetelmät osoittautuivat vuosikymmenten saatossa toimimattomiksi tai huonoiksi.

Tämän takia uusiin ja mullistaviin ratkaisuihin kannattaa suhtautua selkeällä maalaisjärjellä. Mestareiden ja insinöörien ammattitaidolla ja kokemuksella uusia tuotteita voi hieman panna paremmuusjärjestykseen.

Huolto kunniaan

Asuntomessujen infopisteessä kysytään taatusti myös pientalon huollosta ja kunnossapidosta. Monet ongelmat johtuvat siitä, ettei talon huoltoa saada rutiinitoiminnaksi.

”Nykymääräysten mukaan rakennuksen on oltava äärimmäisen tiivis. Tästä johtuen ilmanvaihtolaitteiston kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Suodatinten vaihdon ja puhdistuksen laiminlyönti johtaa ajan mittaan sisäilmaongelmiin.”

Korven mukaan nykytalojen erittäin suuri höyrykuormitus yhdessä puutteellisesti toimivan ilmanvaihdon kanssa on vakavasti otettava asia. Jatkuva eristeen paksuntaminen seinissä johtaa todennäköisesti ongelmiin vuosikymmenten saatossa. Korven mukaan eristeen lisääminen ei ole ihan yksinkertainen juttu, sillä jos U-arvo paranee, joitain ominaisuuksia saatetaan menettää. Nollaenergiatalon teko Suomeen on hieman eri asia kuin Keski-Euroopan lauhkeampiin olosuhteisiin.

Lämmitysjärjestelmistäkin tulee taatusti kysymyksiä. Pelkän vuotuisen eurokustannuksen lisäksi neuvonnassa pitää muistaa lämmitysjärjestelmän työllistävä vaikutus. Sähkö ja maalämpö ovat helppoja ja vaivattomia lämmitysratkaisuja. Mutta siirryttäessä pelletteihin, puuhun ja turvebriketteihin työmäärä kasvaa.

Monilla ihmisillä ei yksinkertaisesti ole aikaa eikä harrastuneisuutta hoidella kattilaa ja polttoainehuoltoa.

Harrastuksena rakentaminen

Vuonna 1978 Seinäjoen tekusta rakennusmestariksi valmistunut Mauri Korpi oli pitkään Termo-Harkko Oy:n hommissa. Oman suunnittelutoimiston vetämistä sekä omaa pienimuotoista kirvesmiehen työtä muutaman kirvesmiehen kanssa on tullut tehdyksi viimeiset kymmenkunta vuotta.

Kaikki työt ovat olleet verokirjalla, sillä urakointipuoli ei Mauria kiinnostanut. Asiantuntemusta miehellä löytyy. Tästä on todisteena Mauri Korven hyväksyminen vuonna 1997 RKL-raadin asiantuntijaksi. Työn ohessa Mauri on jatkuvasti neuvonut rakentajia.

”Olen pitänyt siitä, että olen saanut tuoda oman mielipiteeni, kokemukseni ja ammattiosaamisen ihmisten tietoon.”

Rakentamisen ulkopuolelle meneviä harrastuksia Maurilla ei tunnu olevan. Rakentamisen hän on kokenut niin omaksi asiakseen, etteivät muut asiat ole sen kummemmin kiinnostaneet.

Korpi on Etelä-Pohjanmaan yhdistyksen mökki-isäntä, jonka vastuulla ovat Virroilla oleva yhdistyksen loma-asunnot. 1950-luvulla tehdyt mökit on tarkoitus purkaa ja tehdä yksi uusi tilalle.

Mökkien käyttöaste on laskenut kaiken aikaa, sillä lähes jokaisella jäsenellä on oma mökki.

Yhdistystoiminta on ollut pitemmän aikaa Mauri Korven sydäntä lähellä. E-P:n yhdistyksen rahastonhoitajuus on tällä hetkellä Maurin vastuulla, ja onpa takana yhdistyksen puheenjohtajuuskin.

Mauria harmittaa, kun nuoret mestarit ja insinöörit eivät ole kovin innostuneita järjestön toiminnasta. RKL:n toiminnassa mukana olo olisi erittäin tärkeää verkostojen luomisen kannalta. Myös ammattiosaaminen kehittyy, kun on mukana ammattilaisten porukassa.

Vastaavasti Korpi on tyytyväinen, että rakennusmestarikoulutus saatiin uudestaan alkuun. Pikkuhiljaa uusia mestareita alkaa valmistua, ja Mauri Korpi toivottaakin kaikki valmistuvat mukaan RKL:n toimintaan.

Teksti Visa Vilkuna, kuvat Visa Vilkuna, Juha Harju ja Katariina Kimara

The post Tervetuloa Seinäjoelle – kentällä tarvitaan tietoa appeared first on Rakennustaito.fi.

Pienten yhdistysten tapaamisissa liittokokousten yhteydessä on usein harmiteltu toiminnan hiipumista tietyissä yhdistyksissä ja jäsenten vähenemistä. Olen ollut mukana keskusteluissa jäsenvaliokunnan edustajana. Tapaamisissa olemme yhdessä ideoineet erilaisia uusia mahdollisuuksia, joita voidaan kokeilla toiminnan aktivoimiseksi.

Meillä Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit ry:ssä olemme nähneet ainoaksi vaihtoehdoksi aktiivisen toiminnan ylläpitämisen. Ymmärrän toki, että pienissä yhdistyksissä kuorma asioiden järjestelyissä on valitettavan harvojen vastuulla.

Haluan kuitenkin nostaa muutaman asian esille, joiden myötä toimintaamme on saatu uutta ”pöhinää” ja sitä kautta myös uusia jäseniä.

Koulutukset ovat loistava tapa hankkia uusia jäseniä. RKL:n kurssitarjonta on laadukasta, ja niiden hinnoittelu ohjaa liittymään jäseneksi. Tavoitteemme on järjestää vuosittain 1–2 koulutusta. Jokaiselta maksulliselta kurssilta on kotiutunut uusia jäseniä. Opiskelijat ovat päässeet paikalle veloituksetta, eli olemme saaneet toimintaamme myös heille tutuksi.

Klubit ja kerhot keräävät väkeä. Mietimme pitkään seniorikerhon perustamista, ja joku heittikin, että mehän olemme jo seniorikerho – ei sitä enää kannata perustaa. Kun kerho aikanaan saatiin käyntiin, toiminta on ollut erityisen vilkasta. Senioritoimintaan on lähtenyt paljon vanhoja ja uusia jäseniä. Uutena klubina olemme viritelleet pystyyn nuorten klubia ja toimintaa opiskelijoiden kanssa. Tämän toiminnan avainasemassa ovat aktiiviset nuoret yhdyshenkilöt.

Mentorointia nuorille

Jäsenillämme on valtava määrä tietoa rakennusalan eri osa-alueilta. Lisäksi paikallinen yritys saattaa hyvinkin innostua, mikäli mentorit saadaan kasaan. Porissa mukaan lähti iso rakennusliike, jonka johtavat henkilöt ymmärsivät nopeasti asiasta saatavat hyödyt.

Mentorointiohjelma laadittiin yhdessä, ja osa-alueiksi muodostui neljä pääteemaa: 1. työmaan sisäiset asiat, 2. suunnittelijan asiat, 3. viranomaisten asiat sekä 4. työmaan valvonta ja rakennuttajan asiat. Kaikki mentorit löytyivät helposti yhdistyksen jäsenistä, ja heidän ammattitaitonsa kyseisistä aiheista mitataan useissa vuosikymmenissä.

Kulttuuri ja urheilu ovat kaikilla iso osa toimintaa. Yhteiset retket lähikaupunkien teattereihin innostavat aina, varsinkin kun avecit ovat mukana.

Urheilussa testaamme vuosittain eri lajeja. Olemme kokeilleet muun muassa keilailua, golfia, jousiammuntaa, seinäkiipeilyä, rullaluistelua ja melontaa. Tutustumisten jälkeen esimerkiksi golfiin ja keilailuun sytyttiin niin hyvin, että nykyisin järjestämme vuosittain molemmissa lajeissa omat mestaruuskilpailumme. Lisäksi nämäkin toimet ovat tuoneet mukanaan uusia jäseniä.

Mainitsemani asiat eivät ehkä auta meitä ammatillisesti, mutta samanhenkisten ihmisten kanssa toimiminen on hyvää vastapainoa työlle ja yhdistystoimintaa parhaimmillaan.

Vanha viisaus ”vierivä kivi ei sammaloidu” pitää paikkansa myös yhdistystoiminnassa.

Loistavaa alkavaa kevättä – nähdään kesäpäivillä!

Juhani Kukkakorpi, RKL:n III puheenjohtaja

Kuva Jari Kostiainen

The post Elämää yhdistyksiin! appeared first on Rakennustaito.fi.

Bautec-messumatka järjestettiin 18–21. helmikuuta Berliinissä.

Rakennusmestarien Säätiön stipendimatkalle osallistui 21 rakennusalan AMK-opiskelijaa eri puolilta Suomea. Matkanvetäjinä toimivat Ari Autio ja Joni Jääskeläinen.

Bautec-messut ovat joka toinen vuosi Berliinissä järjestettävä rakentamisen ja talotekniikan tapahtuma. Messut kokoavat yhteen alan merkittävimmät näytteillepanijat ja kehityksen kärjen. Messuilla oli esillä muun muassa julkisivuja, ovia, ikkunoita, puutuotteita, ilmastointeja ja kattoja. Näytteillepanijoita oli sadoittain ja messuvieraita todella paljon.

Matkamme alkoi torstaiaamuna Helsinki-Vantaan lentokentältä. Lentokoneen laskeuduttua oli vuorossa kiertoajelu Berliinissä oppaan johdolla. Kiertoajelulla pääsimme tutustumaan entisen Länsi- ja Itä-Berliiniin sekä Berliinin muuriin. Opas kertoi rakennusten ja kaupungin historiasta, ja välillä pääsimme myös jaloittelemaan holokaustin muistomerkille.

Kiertoajelun jälkeen tutustuimme oma-aloitteisesti kaupunkiin ja matkatovereihin. Yömme vietimme laadukkaassa Wyndham Berlin Excelsior -hotellissa.

Perjantaiaamuna lähdimme kaikkien odottamille messuille. Messujen koko oli puolittunut aiempiin verrattuna, mutta silti löysimme paljon uutta ja mielenkiintoista. Tapahtuma oli keskittynyt useisiin halleihin, ja jokaisessa hallissa oli erilainen teema.

Saimme tehtäväksi etsiä jotain, mikä herättäisi mielenkiintomme. Illalla esittelimme löytämiämme tuotteita. Suurin keskustelu muodostui tarrakattojen ympärille. Toiset ihastelivat uutta ideaa ja toiset olivat hieman skeptisiä asian suhteen.

Lauantaina tutustuimme Berliinin televisiotorniin. Torni on yli 368 metriä korkea, Euroopan neljänneksi korkein rakennus. Pääsimme lounastamaan tornin ravintolaan, joka on 204 metrin korkeudessa. Sieltä näki hyvin lähes koko Berliinin. Ravintola kiertää ympäri, jolloin saa hyvän kuvan kaikesta, mitä ympärillä tapahtuu.

Uusi tapaaminen

Lauantai-iltana menimme ravintolaan viimeiselle yhteiselle illallisellemme. Illan päätteeksi palkittiin pienesti matkan ainoa rakennusinsinööriopiskelija Hanna Minkkinen, joka oli jaksanut kuunnella koko matkan, kuinka paljon parempi olisi ammattina rakennusmestari.

Helsingissä kuitenkin tiemme erosivat, ja ihmiset lähtivät matkustamaan kohti kotia. Ryhmän kanssa on ollut puhetta uudesta tapaamisesta, ja toivonkin tämän järjestyvän tulevaisuudessa.

Matka teki meistä tiiviin ryhmän. Haluankin kiittää tämän ryhmän puolesta Rakennusmestarien säätiötä upeasta mahdollisuudesta, jonka mahdollistitte meille. Haluamme myös kiittää matkanvetäjiämme Ari Autiota ja Joni Jääskeläistä, jotka huolehtivat meistä matkalla ja tarjosivat paljon tietoa rakennusmaailmasta sekä Berliinistä.

Teksti ja kuva Hanna Minkkinen

The post Bautec-messut 2016 – Rakennusmestarien Säätiön stipendimatka AMK-opiskelijoille appeared first on Rakennustaito.fi.

Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit Ry viettää 100-vuotisjuhlaansa.

Ohjelma

Perjantai 18.11.2016

15.00 Valiokunnat

Talous-ja hallintovaliokunta, Merihaukka

Ammattiasiainvaliokunta, Meritiainen

Jäsenvaliokunta, Merisavu

18.00 Porin kaupungin vastaanotto

Lauantai 19.11.2016

09.30–11.30 Liittohallituksen kokous, Merisali 10.00 Kuntoliiton hallitus, Merihaukka

12.00–13.00 Yhteislounas, Pääravintola

13.15–16.00 Rakennusmestaripäivä, Merisali

Ilmoittautuminen

14.30–14.50 Kahvitauko, Pääravintola

14.50–15.00 Rakennusmestaripäivä jatkuu

13.00 Rakennusmestarien Kuntoliiton vuosikokous, Meritiainen

15.00–17.00 RKL-Seniorit, Merisavu

12.30–14.00 Naisten Klubi, Merihaukka

15.00–17.00 SBIFin syyskokous, Yökerho

11.30–17.00 Opiskelijatapahtuma/ Nuorten Klubi, Villa

Rakennusmestari ja -insinööripäivän ohjelma 19.11.

Merisali

Huom. Ohjelma on vielä avoin, varmistuu syksyllä 2016.

12.00 Yhteislounas, Pääravintola

13.15 Seminaarin avaus, RKL:n puheenjohtaja Ari Autio

14.30 Kahvitauko

14.50 Luento II

15.45 AMK päättötöiden palkitseminen

15.50 Päätössanat, RKL:n toimitusjohtaja

Seuralaisohjelma 19.11. (luonnos, tarkentuu elokuussa)

10.00 Ilmoittautuminen ja bussi- kuljetus majoituspaikoilta

12.00 Lounas, (vahvistuu elokuussa)

13.30 Bussikuljetus tai paluu omatoimisesti majoituspaikkoihin

Sunnuntai 20.11.2016

8.30 Aamukahvi, ala-aula

8.30–9.45 Kokousedustajien valtakirjojen tarkastus, ala-aula

10.00 RKL:n liittokokous, erillisohjelman mukaan,

Merisali

n. 14.30 Uuden ja vanhan liittohallituksen lounas, pääravintola

Pääjuhla lauantaina 19.11.2016

17.30–18.45 Juhlavastaanotto, kokoustila Merivalkama

19.00 Juhlaillallinen, Pääravintola

21.00 Iltajuhla, Pääravintola (huippuesiintyjiä)

RKL:n uintimestaruuskilpailut

Meri-Porin uimahallissa

Yhteyshenkilö: Kilpailuvastaavana Jukka Hilaja p. 044 455 7906

Kilpailumatkat: 50 m vapaauinti, 50 m rintauinti, 3 x 25 m vapaauintiviesti

Sarjat: yleinen, 40-, 50-, 60- ja yli 70-vuotiaat

Virallinen uintikilpailu alkaa klo 11.00 Uimahalliin pääsee klo 10.00

Ilmoittautuminen: Viimeistään 9.11.2016 mennessä Jukka Hilajalle, jukka.hilaja@dnainternet.net puh. 044 455 7906

MAJOITUS:

Puhelin: 02 628 5300 / yksittäiset huonevaraukset

Sähköposti: info@yyterinkylpyla.fi

Mainitkaa ystävällisesti kiintiötunnus RKL16 varausta tehdessä.

Lisätietoja: Seppo Mäki-Ullakko, Yyterin Kylpylä, 050 525 0235, seppo.maki-ullakko@yyterinkylpyla.fi

Lisämajoitus: Original Sokos Hotel Vaakuna, Pori, koodilla BPOR161118. Varauskoodilla pääsee tekemään varauksen osoitteesta www.sokoshotels.fi. Varaukset tulee tehdä 28.10. mennessä.

Kuva Tero Sivula/RODEO

The post Kutsu RKL:n liittokokoukseen Poriin 18.–20.11.2016 Yyterin Kylpylähotelli appeared first on Rakennustaito.fi.