Yrityksen vetäjä Pentti Janhonen valmistui rakennusmestariksi Jyväskylän teknillisestä oppilaitoksesta aikuisikään ehdittyään.
”Olin töissä armeijan jälkeen Kankaan paperitehtaallakin, mutta rakentaminen tuntui jo silloin omalta alalta. Useamman vuoden olin työnjohtajana rakennushommissa, ennen kuin hakeuduin aikuisille ja kokemusta omaaville rakennusalan ihmisille räätälöidylle rakennusmestarien opintojaksolle. Yrittäjyydessä minua puolestaan kiehtoo se, että voin myydä omaa osaamistani ja saan viedä asiaa mieleiselläni tavalla eteenpäin. Itsenäisyys on erittäin tärkeä osatekijä minulle”, Pentti Janhonen muotoilee.
Ammattitaito arvoonsa
Janhonen harmittelee lainsäätäjien leväperäisyyttä, kun kuntokartoitusasioista aikaoinaan päätettiin. Tällä hetkellä kuka tahansa voi tehdä asuntokaupan vaatiman kuntokartoituksen. Tämän takia kilpailu alalla on kova, eikä tarkastusten laatu aina ole rakennusalan ammattietiikan mukaista.
”Kiinteistönvälittäjävetoisuus on myös yksi ongelma. Monilla välittäjillä ja tarkastajilla on mielestäni liian läheinen ja pitkäkestoinen liikekumppanuus. Kun tarkastusraportteja lueskelee, välillä hieman ihmetyttää raporteissa käytetyt sanamuodot ja yleinen pinnallisuus”, Pentti Janhonen miettii.
Raportin tulisi olla selkokielinen, yksinkertainen ja riittävän syvälle rakenteisiin menevä, josta asuntoa ostava, usein rakentamisesta ja rakennuksien tekniikasta harvinaisen vähän tietävä ihminen saisi käsityksen, mitä on ostamassa. Tarkkuutta ja seikkaperäisyyttä tarvittaisiin lisää myös omakotirakentamisen valvontaan. Lähes poikkeuksetta taloa rakentava kysyy rakennusmestarilta pelkästään, paljonko vastaavan mestarin palkkio on.
”Ilman muuta rakentajan tulisi ensin kysyä, mitä itse kunkin vastaavan mestarin palvelupaketti pitää sisällään. Tyypillinen omakotirakentamisen hanke kestää vajaan vuoden. Tänä aikana tarkastuskohteita on kymmeniä, ellei satoja, jos mielitään tehdä työ asianmukaisesti”, Janhonen korostaa.
Riita-asiat sovitteluun
Janhonen kertoo törmänneensä tapauksiin, joissa valvonta on laiminlyöty, ja sitten asiaa puidaankin oikeudessa. Ihmisten tulisi ymmärtää nykyistä paremmin toimeksiantojen ja sopimusten teon tärkeys. Vaikka asia tuntuisi vähäpätöiselle, se kannattaa kuitenkin kirjata sopimukseen. Rehdin avoimesti ja tarkasti tehdyt sopimukset pelastaisivat monelta kalliilta ja stressaavalta oikeusprosessilta.
”Oikeusprosessit ovat aina valitettavia tapauksia. Mielestäni rakennusasioiden riita-asioihin olisi saatava nykyistä nopeampi menettelytapa. Toisaalta sekin on melko outoa, että lakitupaan päätyneet rakennusasioiden riita-asiat ratkaisevat juristit, joilla ei välttämättä ole minkään tason kokemusta tai koulutusta rakentamisesta”, Pentti Janhonen ihmettelee.
Jos on vuosien saatossa ollut vikaa rakentamisessa, vikaa on myös rakennusten ylläpidossa. Muutosten ja remonttien yhteydessä pitäisi tarkasti miettiä, miten talon on rakentamisen aikaan tarkoitettu toimivan, ennen kuin tehdään isompia muutoksia ilmanvaihtoon ja lämmitysjärjestelmiin.
Energiansäästön nimissä on syyllistytty vakaviin virheisiin. Koulujen ilmanvaihto säädetään minimiin tai pysäytetään kokonaan yön ajaksi ja viikonlopuksi. Tämä toimenpide säästää kyllä hitusen lämmitysenergiaa, mutta maksaa valtavan paljon sisäilmaongelmien lisääntymisenä.
Huoltoyhtiöiden kilpailuttaminen on johtanut siihen, että rakennuksissa pystytään tekemään vain välttämättömimmät korjaustyöt. Paluu talonmiestyyliseen kiinteistön kokonaisvaltaiseen hoitoon olisi askel parempaan suuntaan.
Talokirjan pitäminen, jossa kaikki kohteet on ylhäällä ja kiinteistönhuolto kuittaa tehdyt toimenpiteet, antaisi sekin ryhtiä toimintaan. Jos merkintää ei olisi, huoltoyhtiölle maksettava korvaus pienenisi automaattisesti.
Uuden luominen ja uusimman tekniikan mukanaan tuoma puolueettomuus herättävät Pentissä poikamaisen uteliaisuuden perehtyä nykytekniikan suomiin mahdollisuuksiin. Uuden tyyppisiä anturiteknologioita ja paljon puhuttua esineiden Internetiä (IoT) kannattaa Janhosen mukaan laajentaa myös kiinteistövalvontaan helpottamaan hyvinvointia ja varmistamaan kiinteistön arvon säilyminen.
”Laitteet ovat hereillä ja kartoittavat kiinteistössä vallitsevia todellisia olosuhteita, kun nukumme tai vietämme vapaa-aikaa. Tämän takia lähdin mukaan varsin mielenkiintoiseen kehityshankkeeseen”, Pentti Janhonen kertoo hieman salaperäisesti.
Vähän vapaa-aikaa
Janhonen kertoo olevansa mukana RKL:n paikallisyhdistyksessä. Yhdistys on hänen mukaansa erittäin tehokas osaamiskeskittymä.
”En ole viime aikoina ollut kovin aktiivinen, sillä opiskelut ja perhe ovat vieneet oman aikansa. Ensin ammattimiehestä mestariksi ja sitten muutamia kuntoarvioijan koulutuksia päälle sekä parhaillaan meneillään olevan RATEKOn rakennusterveysasiantuntijan RTA-koulutus on pitänyt vapaa-ajan melko vähänä. Mutta tulevaisuudessa näyttäisi olevan enemmän aikaa yhdistyksellekin, Pentti Janhonen tunnustaa.
RKL:n kautta Janhonen kertoo kuitenkin saaneensa erittäin hyvän ammattilaisten verkoston työelämän tueksi. Ammattilaisten välillä tieto ja osaaminen leviävät. RKL:n verkoston kautta saatu tieto on taatusti pätevää ja ajan tasaista. Yhdistystoiminnan lisäksi muihin harrastuksiin Pentti Janhosen aika ei tunnu riittäneen.
Teksti ja kuva Visa Vilkuna
The post Pentti Janhonen: Lisää tarkkuutta tarkastuksiin ja sopimuksiin appeared first on Rakennustaito.fi.