Raahen Seudun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK:n puheenjohtaja Asko Svensk on tyytyväinen.

Jäsenmäärä on vakiintunut noin 50 ammattilaiseen ja viime aikoina myös nuoria ja opiskelijajäseniä on saatu jäseniksi. Raahessa kolmisen vuotta sitten Kajaanin AMK:n alaisuudessa alkanut rakennusinsinöörikoulutus on otettu ilolla vastaan.

Svenskin mukaan paikkakunnalla tapahtuva koulutus näkyy mukavasti myös yhdistyksen jäsenistön nuorentumisena.

”Olemme olleet mukana aktivoimassa nuoria alalle jo ammattikouluvaiheessa. Pelkän jäsenyyden lisäksi nuoret olisi saatava mukaan yhdistyksen aktiiviseen toimintaan. Nuorten kautta yhdistys saa uusia toimintamuotoja”, Svensk perustelee.

Raahen yhdistyksen jäsenten aktiivisuus on jatkunut, vaikka on muutettu pois paikkakunnalta. Eräs jäsenenä ollut ja etelään muuttanut otti hiljattain yhteyttä yhdistykseen. Hän kertoi, että Kirkkonummella olisi useampia vakituisia työpaikkoja insinööreille ja mestareille. Tuntuivat haluavan pohjoisen ammattilaisia töihin, kun etelästä alkaa osaajat loppua.

Raahen yhdistystoiminnassa ollaan luontevassa ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa rakennusalan ihmisten kanssa. Verkottuminen osaajien kanssa tapahtuu luontevimmin eikä sen aina tarvitse olla suoranaisesti rakentamiseen liittyvää.

”Yhdistyksenä otimme kantaa kaupungin asemakaavoitukseen. Meidän mielestämme tasapuolinen kohtelu alan toimijoiden välillä on erittäin tärkeää. Elinkeinojen turvaaminen on yksi olennainen toimintamuoto yhdistyksemme toiminnassa. Kaavoitus ja siihen liittyvät asiat ovat herkkiä, ja niitä pitääkin osata viedä hienotunteisesti ja ammattitaidolla maaliin”, Svensk summaa.

RKL:n Raahen yhdistyksen vapaa-ajan toiminta noudattelee jäsenistön toiveita. Teatterimatkat Ouluun vetävät mukavasti väkeä. Yhdistyksen seppelpartio on tuttu näky veteraanipäivän ja kaatuneiden muistopäivän juhlallisuuksissa.

Visa Vilkuna

Tampereen ammattikorkeakoulun rakennustuotannon nelosvuosikurssilaiset tutustuivat Tukholmassa 9. huhtikuuta 2019 Skanskan asuinkerrostalo- ja toimistotyömaihin sekä kahteen jo valmistuneeseen poikkeukselliseen rakennukseen (Norra tornet ja Mall of Scandinavia). Matkan aikana järjestettiin tuttuun tapaan valmistuvien opiskelijoiden opinnäytetyöseminaari. Jokainen opiskelija esitteli opinnäytetyönsä sisällön sekä tärkeimmän oppimansa asian ko. työssä.

Menomatkan iltana 8. huhtikuuta tuuli yltyi myrskyksi Ahvenanmaan jälkeen, yli 20 m/s, ja laiva keinui keskellä yötä paljon. Tukholmassa 9. huhtikuuta ulkolämpötila pysyi nollan tuntumassa ja tuuli oli navakkaa. Talvitakit ja pipot olivat todella tarpeen. Matka tehtiin Tamkin 25 rakennustuotannon opiskelijan, kahden opettajan sekä rahoittajan edustajan voimin (kuva 3). Helsingin kautta matkatessa Tukholmaan päiväreissulle jää työmaavierailuille tosi lyhyt aika. Tämän takia valitsimme Turku-Tukholma reitin. Siinä perille jää aikaa noin 12 h.  

Opinnäytetyöseminaari bussimatkalla

Opinnäytetöiden esittely toteutettiin bussimatkalla. Aiheet vaihtelevat eri vuosina melko paljon. Tietyt aiheet ovat kuitenkin aina esillä rakennustuotannon opinnäytetöissä. Enemmistö eli 35 prosenttia liittyy työmaaprosessin kehittämiseen. Toiseksi eniten, 25 prosenttia, selvitettiin uudis- tai korjausrakentamisen kosteusasioita. Tuotantotalouteen liittyviä opinnäytteitä oli 20 prosenttia. Myös digitalisaatio sekä ympäristöasiat olivat esillä 10 prosentin osuuksilla.

Ensimmäinen kohde matkalla oli korkea asuinkerrostalo. Tukholman keskustaan Vasastadeniin on valmistunut 2018 lopulla 36 kerroksinen asuinkerrostalo (kuva 1). Rakennuksen on suunnitellut OMA arkkitehdit ja se koostuu yksinkertaisista lohkoista joita on koottu limittäin ja päällekkäin. Erikoisuutena ovat mm. isommissa asunnoissa useat parvekkeet ja osa asunnoista on kaksikerroksisia. Asuntojen hinnat ovat korkeat. Esimerkiksi 109 neliöinen asunto maksaa noin 1,2 milj € ja 281 neliön asunto noin 6,5 milj. €. Toisin kuin toisessa kohteessamme Sundbybergissä, Norra tornetin joissakin asunnoissa on huoneistokohtainen sauna.

Asuinkerrostalotyömaalla opimme rakentamistapojen eroja Suomen ja Ruotsin välillä. Sundbybergissä Skanska Nya Hem rakennuttaa As Oy Grönkulla Rissneen asuinkerrostaloja (kuva 2). Kuuteen rappuun valmistuu kaikkiaan 119 asuntoa. Kerrosten lukumäärä vaihtelee 5-9. Kaikki rungon betoniseinät valetaan paikalla. Välipohjat ovat kuorilaattoja. Julkisivut ovat rapattuja/tiililaattaa. Rakennuksessa on kaukolämpö. Asuntojen ikkunoihin ei kuulu säleverhoja eikä ikkunoiden päälle verhotankoja. Talon alla sijaitsevat kaikki 49 autopaikkaa, joista kolme on varattu täyssähköautoille. Taloyhtiö ostaa sähkön yhdellä sopimuksella ja jakaa sen asuntoihin sekä laskuttaa kulutuksen mukaan. Samoin veden ostaa taloyhtiö ja laskuttaa asukkailta arvion mukaan. Asuntokohtaisia vesimittareita ei ole. Rakennuksessa tai asunnoissa ei ole saunaa lainkaan. Varustetasosta Ruotsissa kertoo se, että isoissakin asunnoissa on vain yksi kylpyhuone/WC.

Skanskan Tukholman Gulmarsplanissa (kuva 4) tutustuimme toimistotalotyömaahan. Kohteeseen rakennetaan 7 toimistotaloja, joista korkein on 27-kerroksinen ja 108 metriä korkea nimeltään STHLM 01. Tunnelbanan päätepysäkki rakennetaan tämän korkeimman tornin alle. Viime vuonna näimme työmaalla vain perusmontun sekä suunnitelmia. Nyt rakennus oli kohonnut jo korkealle (kuva 4).

Opintomatkan toinen valmis rakennuskohde oli Peabin jo vuonna 2015 rakentama kauppakeskus (kuva 5). Se on Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Rakennus on 1,5 km pitkä, 7 kerroksinen ja 3700 autopaikkaa käsittävä rakennuskompleksi. Aivan vieressä on myös hotelli sekä Tukholman AIK:n kotikenttä, 65 000 katsojaa. Kauppakeskusta ovat olleet rakentamassa mm. suomalaiset Steelpro: lasikaiteet, Ruukki: teräsrakenteet, Paroc: eristeet, Sisupelti: liiketilojen pellitykset, KONE: hissit, Loimaan Kivi ja Tampereen Kovakivi: graniitti julkisivuissa, portaissa ja lattioissa ja Stränbetong  ja Ramboll Team: betonielementit.  

Matkan rahoituksessa sponsoroi Rakennusmestarien Säätiö matka-apurahan muodossa ja myös Tallink Silja matkakustannuksissa.

Eero Nippala, TAMK, lehtori (valokuvat)
Harri Miettinen, TAMK, lehtori, rakennustuotannon vastaava

”Opettamaan päästetty mestari on sijoitus koko alan laajempaan kehittämiseen”, Kimmo Anttonen Kuopiosta valistaa rohkeasti.

Rakentaminen on korkean teknologian ja vaatimusten ala. Mestarikoulutus on tärkein koulutusohjelma rakennustyömaiden johtamisen ja kehittämiseen sekä työnjohtajapulaan vastaamiseen. Opettaminen vaatii kutsumusta. Siksi kuopiolaisen Kimmo
Anttosen käytännön osaaminen ja opettajuus on harvinainen yhdistelmä.

Anttosella on kokemusta työmaista, opettamisesta ja koulutuksen kehittämisestä. Ennen Talonrakennusteollisuuteen siirtymistä Anttonen opetti Savonian AMK:ssa vastuuopettajana vuosina 2010 – 2014. Työmaat tulivat tutuiksi, kun opiskelun jälkeen vastavalmistunut insinööri työskenteli YIT Rakennuksessa mestarina 2004 – 2010.

”Lähdin opettajaksi kehittämään oppilaitoksen ja rakennusyritysten välistä yhteistyötä. Tein sitä vahvalla innolla. Talonrakennusteollisuudessa aluepäällikkönä kehitän edelleen yhteistyötä koko itäsuomalaisen koulutuskentän kanssa”, Anttonen summaa työuransa urasuunnoksia.

Tiimipelin nimeen

Kimmo Anttonen on monille RKL-jäsenille tuttu mies lukuisista liiton urheilukilpailuista. Anttonen vannoo ikuisen liikkumisen nimeen, viime kesänä hän oli muun muassa järjestämässä Kuopion kesäpäivän kilpailuja.

Erilaisia lajeja harrastanut savolaismies on löytänyt oman päälajinsa triathlonista, jonka hän aloitti 11 vuotta sitten.

”En ole siinäkään erityisen lahjakas, mutta sitkeä puurtaminen on tuonut jokusen palkinnon kaappiin. Aktiivinen liikkuminen auttaa palautumista työn hektisyydestä”, Anttonen kertoo.

Rakennusteollisuus RT:n aluepäällikön tehtävissä Anttonen on näköalapaikalla pohtimaan rakentamisen koulutuksen tulevaisuutta. Hänen alueellaan on peräti kolme ammattikorkeakoulua ja lukuisia ammatillisia kouluttajia. Oppilaitosyhteistyön kehittämisessä on hänellä siis tärkeä rooli.

Anttonen on havainnut, että kaikki kouluttautuminen on aina hyvästä. Itä-Suomessa saisi hänen mukaansa olla enemmän yritysten sisäisiä koulutuksia. Työpaikkaohjaamisessa on eniten petrattavaa. Eri toimijoita on osattava koota yhteiseen kehitystyöhön. Yritysten ja oppilaitosten on koordinoitava nykyistä paremmin esimerkiksi työharjoitteluja.

”Rakentaminen on hieno ala. Näköalani rakentamiseen on koko ajan laajentunut. Viiden vuoden välein olen vaihtanut tehtävää, mutta nyt tuon ajan täyttyessä en tiedä mitä alkaisin isona tehdä. Tosin viimeksi aamulla haaveilin vielä palaavani mestarin töihin, koska ovathan ne niitä ainoita oikeita töitä mestareille ja insinööreille”, Anttonen naurahtaa lopuksi. 

Teksti Jari Kostiainen, kuva Kimmo Anttosen arkisto

Kimmo Anttonen

38-vuotias.

Koulutus:

• Rakennusinsinööri 2005.
• RET 34 2009.
• Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2013.
• Rakennusinsinööri YAMK 2014.

Työura:

• YIT Rakennus Oy, mestari 2004 – 2010.
• Savonia amk, rakennusmestari­koulutuksen vastuuopettaja 2010 – 2014.
• Talonrakennusteollisuus ry, Itä-Suomen aluepäällikkö vuodesta 2014.

Siviilissä:

• Kolmen ihanan lapsen vuoro­­viikko-isä.
• Kirjoittaa ja runoilee Rakkauden kasvuhaasteesta.

RKL:ää on viime vuoden puhuttanut yhteisömme jäsenmäärä. Se on pudonnut, ja tarvitsemme toimenpiteitä. Meillä on jäseninä vain yhdistyksiä, eli henkilöjäsenet liittyvät jäseniksi aina paikallisyhdistyksiin.

Viimeisin tilastotieto yhdistyskohtaisesti oli melko lailla herättävä. Neljän vuoden aikana osa yhdistyksistä oli pitänyt jäsenmääränsä ennallaan, ja osa oli jopa kasvattanut jäsenmääriään. Hienoa.

Isoimmat jäsenmenetykset kohdistuivat taas viiteen melko isoon yhdistykseen. Niistä eronneet jäsenet selittivätkin reilusti yli puolet eronneiden kokonaismäärästä.

Onneksi muutamissa yhdistyksissä asiaan on herätty. Ja näissä yhdistyksissä aktiivisuudella on saatu aikaiseksi hyviä tuloksia. Alkuun yhdistyksessä oli mietitty uutta jäsenpotentiaalia. Tämän jälkeen oli jaettu soittovastuut nimetyille potentiaalisille jäsenille: soitto nimetylle kaverille, tämän jälkeen lyhyt kertaus jäseneduista ja liittyminen RKL:n jäseneksi oli valmis.

Toinen hyvä tapa on soittaa vuosimaksun maksamatta jättäneelle jäsenelle. Muutama yhdistys käyttää tätä mallia ja tulokset ovat olleet hyviä. Lähes kaikki maksavat maksamatta jääneen jäsenmaksun.

Yllättävän usein maksamattomuuden takana on ollut unohdus. Yhdistyksissä kannattaa miettiä erilaisia toimia jäsenhankintaan liittyen. Tulokset voivat olla todella positiivisia. Myös RKL tukee yhdistyksien jäsenhankintaa kilpailulla. Eniten jäseniä suhteessa yhdistyksen omaan jäsenmäärään hankkinut yhdistys palkitaan komealla rahasummalla. Kannattaa tutustua kilpailun sääntöihin ja ottaa kisa haltuun!

En ole katunut jäsenyyttäni RKL:ssä hetkeäkään. Vuosien aikana olen saanut oman paikallisyhdistyksen ja liiton kautta elinikäisiä ystäviä sekä laajan valtakunnallisen verkoston käyttööni. ”Elämäsi verkosto” on todellista konkretiaa itselleni.

Jäseneduista lehdet ovat itselleni tärkeitä. Tiedostan myös, että RKL valvoo koko ajan ammatillisia etujani. Kuluneiden vuosien aikana rakennusmestareiden ja -insinöörien pätevyyksiä tehdä määrättyjä tehtäviä on kyseenalaistettu lukemattomia kertoja.

Tärkeimpiin asioihin on pystytty vaikuttamaan ennalta lausuntokierrosten aikana ja ministereiden kautta. Mikäpä muukaan järjestö olisi pitänyt puoliamme ja edesauttanut jäsenistömme aseman ja arvostuksen vahvistamista? Mielestäni nämä ovat ne tärkeimmät asiat, jotka meidän kaikkien kannattaa muistaa.

Kesä tulee vauhdilla ja toiminta yhdistyksissä keskittyy vähitellen enemmän vapaa-aikaan kuin koulutuksiin tai kokouksiin. Omat yhdistysten pienemmät kisat golfissa tai muussa urheilussa keräävät aina mukaan porukkaa. Aktiivinen yhdistys kiinnostaa jäseniä ja tempaa mukaan toimintaan.

Aurinkoista kesää, kesäpäivillä nähdään!

Juhani Kukkakorpi
RKL:n 2. puheenjohtaja

Jäsenyhdistysten odotetaan etsivän ehdokkaita Vuoden Rakennusmestari -palkinnon 2019 saajaksi. Palkintoon sisältyy paikka RKL:n ryhmäopintomatkalle 2019. Palkinnon kustantaa OP-Pohjola Vakuutus Oy.

Lomakkeen ohjeineen saa netistä www.rkl.fi/vain jäsenille/lomakkeet. Ehdotukset tulee toimittaa RKL:n toimistoon viimeistään 30.9. Lisätietoja Jari Kostiaiselta, p. 050 441 8915.

Vuoden Nuori Rakennusmestari/Insinööri -huomionosoituksella palkitaan vuosittain jo jonkin verran ansioitunut nuori osaaja. Ehdokkaan työkokemus haettaessa palkintoa saa olla enintään seitsemän vuotta valmistumisesta. Huomionosoitukseen liittyvän stipendin kustantaa Rakennusmestarien Säätiö.

Lomakkeen ohjeineen saa netistä rkl.fi/vain jäsenille/lomakkeet. Ehdotukset tulee toimittaa RKL:n toimistoon viimeistään 30.9. Lisätietoja Jari Kostiaiselta, p. 050 441 8915.

RKL järjestää kilpailun, jossa kaikki voittavat. RKL:n jäsenyhdistysten jäsenten kesken toteutetaan 1.1.– 31.10. jäsenhankintakilpailu, jossa työelämässä olevien, uusien varsinaisten jäsenten hankkijoita palkitaan.

Jäsenhankintakilpailu on olennainen osa järjestötoimintaa. Tänä vuonna uutuutena on yhdistysten välinen kilpailu. Uuden bonuskilpailun pääpalkintona yhdistys voi voittaa peräti 1000 euroa.

Viime vuoden joukkuekilpailun voiton jakoivat Äänesseudun ja Outokummun yhdistykset keskenään.

Nyt voit haastaa itsesi ja yhdistyksesi. Kilpailuun voivat osallistua kaikki yhdistyksen jäsenet. Lue ohessa olevat uudet jäsenhankintakilpailun ohjeet – hanki jäseniä ja voita!

Katso kilpailun tarkempi kuvaus täältä.

RKL:n suosikkilajin mestaruus ratkotaan tänä suvena Tammisaaressa 15. kesäkuuta.

Tampereen yhdistyksen Taavi Kenkkilä pokkasi viime kesänä Kuopion Tarinaharjussa ylivoimaisen lyöntipelisarjan voiton tuloksella 78 lyöntiä. Tulos ei ollut parasta Kenkkilää – sisään 34 lyöntiä ja ulos vähän repesi, kun nuori herra teutaroi takalenkille jopa 44 lyöntiä.
”Ei ollut paras päivä, korttia alentava tulos”, rakennusinsinööri summasi naurahtaen peliään Kuopiossa.

Taavi edustaa sukupolvea, joka aloitti golfin jo nuorena. Lajivalikoimaan kuuluivat lapsena luonnollisesti jalkapallo, jääkiekko ja lisäksi golf. Lajin saloihin hän tutustui jo seitsemänvuotiaana isänsä Martti Kenkkilän jalanjäljissä. RKL:n entinen puheenjohtaja Martti on innokas pelaaja ja nykyisellään muun muassa TRY:n golfkerhon vetäjä.

Kun aloittaa jonkun lajin varsin nuorena, niin peli käy myös aikuisiällä. Vaikka Taavi pelaakin nykyisellään kohtuullisen vähän kierroksia kesän aikana, lajin perustaito ei ole mihinkään kadonnut. Lyöntivarmuus on vahvaa.

34-vuotias rakennusinsinööri ei kertoman mukaan oikein kiireiltään ennätä juuri lajia pelaamaan. Kalenteriin Suomen pitkässä kesässä mahtuu vain noin kymmenkunta kierrosta. Pahin pelikumppani löytyy tietysti läheltä: isälle RKL:n hallitseva mestari ei suostu häviämään.
”Jos scratchia pelataan, niin en helposti taivu, tasoituksellisessa pelissä on tasaisempaa. Toki Marttihan pelaa lähes läpi vuoden, oma pelaaminen on ikävästi vähentynyt”, Taavi Kenkkilä summaa.

Taavi valmistui vajaa kymmenen vuotta sitten rakennusinsinööriksi Helsingin Metropoliasta. Ala valikoitui kuulemma isän viitoittamalla tiellä. Taavi on töissä Avekmet Oy:ssä, jonka tuotevalikoimaan kuuluvat alumiiniovet, ikkunat ja julkisivut. Yhtiö tekee alumiinin, lasiin ja teräkseen liittyvät erilaiset työstö-, huolto- ja suunnittelupalvelut.  Kohteet suunnitellaan ja toteutetaan projektikohtaisesti ja toimitetaan asiakkaille asennettuna. Taavi työskentelee yrityksessä projekti-insinöörinä.

Lajikirjo Tammisaaressa jälleen rikas

Golfin lisäksi Tammisaaressa järjestetään ammunta, yleisurheilu ja kolmiottelu. Yleisurheilijat kisailevat sunnuntaina 16.6., ja ammuntakisat pidetään Koverharin ampumaradalla lauantaina. Lisäksi nuorten suosima kolmiottelu kerää kaupunkiin viitisenkymmentä pelaajaa.

Lauantai-illaksi on suunniteltu kesäjuhla Novian ammattikorkeakoulun juhlatiloihin.

RKL:n ensimmäiset valtakunnalliset KUPE -päivät Helsingin Oodissa to 12.09.19. Ilmoittautumiset RKL:ään Piia Vilén p. 010 2010 504 tai  s-posti piia.vilen@rkl.fi – lisätietoa ohjelmasta rkl.fi

OHJELMA

• Klo 11 Kokoontuminen ja ilmoittautuminen sisätilassa Helsingin rautatieaseman Minuutti­baarin edessä. rkm. Timo Nieminen
• Klo 11.10 Lounaalle siirtyminen kävellen (60 m.) ravintola Vltava:n 3 krs kabinettiin.
• Klo 12 Siirtyminen kävellen (200 m.) Kirjastotalo Oodiin.
• Klo 12.15 Kirjastotalo Oodin esittely rkm. Jouko Karjalainen
• Klo 13 KUPE -päivien avaus 2 -kerros ryhmätila 3 RKL:n KUPE:n pja. rkm. Timo Nieminen sekä RKL:n kunniapuheenjohtaja rkm. Raimo Joronen
• Klo 13.30 ”Pientalomallistojen kehitys Suomessa” – uutuustutkielman esittely DI Risto Pesonen
• Klo 14.15 Rakennusmestarien talon uusi elämä – Rakennushistoriaselvitys Ark-byroo:n SAFA -arkkitehti Marianna Heikinheimo
• Klo 15 KUPE-päivien yhteenveto ja päätös rkm. Timo Nieminen

Tilaisuus on maksuton. RKL:n KUPE tarjoaa lounaan.

Kukin hoitaa matka- ja/tai majoituskulunsa itse tai edustamansa yhdistyksen kautta.

Kalajoki, Luosto, Levi tai Wuoriola

Katso vapaita aikoja ja varaa mökkisi hyvissä ajoin. Vuokraustilanne on nähtävillä extranetissä olevassa Mökkivaraus-järjestelmässä.

”Oppilaitos on tasan niin hyvä kuin on sen henkilöstö”, Hämeen AMK:n rakennustekniikan kokenut lehtori Jari Komsi julistaa heti alkuun.

Tulevien rakennusmestarien opettajana Jari Komsi ei edusta pelkästään pedagogista lähestymistapaa, kokemusta on myös oikeasta elämästä työmailla: ennen opehommia Jari on ennättänyt rakentamaan pitkään niin Suomessa kuin myös seitsemän vuotta ulkomailla.

Hämeenlinnan tekusta vuonna 1988 valmistunut mestari pääsi koulun jälkeen heti töihin. YIT:n palveluksessa vastaavana mestarina ja työmaapäällikkönä rakentui niin uutta kuin vanhan korjausta.

Ennen Hämeen ammattikorkeaan siirtymistään lehtori kävi kuuden vuoden komennuksella entisessä Jugoslaviassa. Silloisella ja entisellä sota-alueella hänen työnantajinaan olivat mm. YK ja Nato. Kutsumus opettamiseen siis kävi monen työvuoden ja usean rakennushankkeen jälkeen.

Vuonna 2007 matkalaukku oli kotiinpaluun jälkeen jälleen kerran pakattuna, tien piti viedä levottomia jalkoja kohti Pietaria. Kohtalo puuttui peliin. Mies oli pitänyt Hämeen AMK:ssa muutamia talvirakentamisen luentoja. Kuin sattumalta samaan aikaan oppilaitoksesta vapautui päätoimisen tuntiopettajan pesti. Mieli muuttui, Pietari sai jäädä, ja opettajan ura otti ensi askeleet.

Lehtorin virkaa ei saa, jos ei ole suorittanut opettajaopintoja. Päätöksestä ryhtyä opettamaan vei kokeneen rakentajan myös moneksi vuodeksi koulunpenkille.

Vuonna 2008 Jari sai opettajaopinnot päätökseen. Tätä ennen tuore opettaja ennätti suorittaa monimuotokoulutuksessa HAMK:ssa insinööritutkinnon 2003. Komsin viimeinen tutkinto, YAMK, on Tampereen ammattikorkeakoulusta 2013.

”Kun aikanaan valintaa opettajantyöstä pohdin, niin ajattelin että onhan tässä paljon tehty ja nähty. Ei tarvitse opetustyössä tukeutua pelkkään teoriaan”, Komsi kertaa runsaan kymmenen vuoden takaista valintatilannetta. Nykyään on opettajan tehtävään kokemuksen tueksi myös akateemista ja pedagogista osaamista.

Rakennusalan opetus muuttuu

Valtiontaloudessa koulutuksesta on leikattu kolmen viime vuoden aikana karkeasti 20 prosenttia. Koulutusmäärärahojen vähentyminen on viime vuosina vauhdittanut opetuksen painopistealueiden muutostyötä. Samoin perinteisen päiväopetuksen rinnalle on lisätty monimuotokoulutusta, jossa oppia voi hakea työn ohessa. Lisäksi verkkokoulutus tulee nykyään kaikille opiskelijoille tutuksi.

Monimuotokoulutus on kovin suosittua Hämeessä. Hämeenlinnan rakennusmestareiden monimuotokoulutuksessa hakijamäärät ovat olleet korkeita. Yhteishaussa yli 300 ensisijaista hakijaa yritti monimuoto-ohjelmaan, aloituspaikkoja on 30. Vuonna 2018 kyseisestä linjasta valmistui 133 oppilasta: 55 mestaria, 55 insinööriä ja 23 englanninkielisen linjan insinööriä.

Vuorovaikutustaidot korostuvat HAMK:n opetuksessa. Jari Komsi korostaa, että ilman viestintätaitoja ei pärjää enää työmailla.

Monimuotokoulutus on löytänyt paikkansa. Verrokkina Hämeenlinnan päivälinjaan hakijoita oli alle kaksi yhtä aloituspaikkaa kohden, ja aloituspaikkoja on 30.  Komsi ymmärtää tilastoa hyvin. Hänen mukaansa rakentamaan oppii vain tekemällä.

”Pyrimme viemään oppimisen lähelle rakentamisen arkea. Haluamme tehdä oppilaille motivoivia harjoituksia, joita voi siirtää suoraan työelämään. Teoria opitaan esimerkkien ja aitojen tilanteiden kautta”, Komsi kertaa.

Koulutuksen määrärahojen leikkaaminen näkyy Hämeenlinnassa. Tekijöitä on liian vähän työmäärään nähden. Rakentamisen sektorilla opettajia pitäisi olla 2 – 3 henkeä enemmän.

Nykyisellä henkilöstömäärällä kyetään perusopetus toki suorittamaan, mutta tarvittava kehitystyö jää vähemmälle. Aika ei vain riitä. Tämä on Komsin mukaan harmi.

Puhuminen kannattaa aina

Jari Komsi tietää, että ilman hyviä kanssakäymistaitoja ei pärjää tulevaisuuden työmailla, jos on ennenkään pärjätty. Vuorovaikutustaidot korostuvat Hämeenlinnassa opetuksessa. HAMK:ssa harjoitellaan erilaisia viestintätaitoja lähes kaikissa tehtävissä. Oppilaat joutuvat esittämään ryhmälleen oman työportfolionsa, ja näin he reflektoivat omaa oppimistaan suorassa vuorovaikutuksessa oman ryhmänsä kanssa. Koulussa halutaan haastaa opiskelijoita esiintymään.

Mallia on osin otettu myös Tanskasta, jossa opiskelumetodi on ohjaavaa. Komsin mukaan on välillä haastava paikka kokeneille ammattimiehille esitellä ryhmän edessä oppimaansa.

”Rakennusmestari joutuu olemaan koko ajan tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Meillä on kehitteillä harjoituksia ja kursseja, joissa opetellaan ”haastavat” tilanteet -viestintää”, kokenut ja oppinut lehtori Komsi tietää, ei arvaa.

 Teksti ja kuvat Jari Kostiainen

Painovoimainen ilmanvaihto puhuttaa. RKL:n järjestämissä koulutuksissa
luentosalit ovat täynnä, tilaisuudet varataan täyteen hetkessä. Lehdissä on tuon tuosta kirjoituksia, joissa aihe puhuttaa niin puolesta kuin vastaan.

Ympäristöministeriön asetus 1009/2017 uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta tuli voimaan tammikuussa 2018. Asetuksen asettamisesta alkaen on ammattilaisten suusta kuulunut kentältä erilaista napinaa.

Hyvällä sisäilmalla on päivittäiseen arkeemme iso vaikutus. Tutkimusten tulosten mukaan tiedetään, että työn tuottavuus kärsii, jos sisätilan lämpötila nousee yli 25 asteen – jokainen ylimenevä aste heikentää kahden prosenttiyksikön verran työtehoa. Samoin oppimistulosten on havaittu kärsivän huonosta ilmasta. No kuinka sitten järjestää toimiva ja energiatehokas painovoimainen ilmanvaihto?

Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän toiminta perustuu pääasiassa ulko- ja sisätilan lämpötilaeroon sekä tuulen aiheuttamaan paine-eroon. Ammattilaisten mukaan tässä on haasteena se, että pelkkä painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä ei näytä takaavan riittävää ilman vaihtuvuutta.

Tämä toimii, kun rakennus koostuu selkeästi rajautuvista tiloista ja ilmavirtaa voidaan tarkastella palvelualueittain. Hyvään painovoimaiseen ilmanvaihtojärjestelmään parhaiten soveltuvat siis selkeät erilliset huonetilat tavanomaisille ja asuinrakennuksille ja loma-asunnoille.

Kun rakennus on laaja ja sisältää monimutkaisia tilasarjoja tai eri kerroksia yhdistäviä tilakokonaisuuksia, tällöin painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä ei enää yleensä riitä.

Puhallinavusteinen ilmanvaihto

Toisaalta myös ilmavirtaa aiheuttavaa paine-eroa ei synny riittävästi, kun sisä- ja ulkotilan välillä ei ole lämpötilaeroa ja on tuuletonta. Tässä tilanteessa painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaa on siis kuitenkin avustettava tarkoitukseen soveltuvalla järjestelmällä. Sitä taas kutsutaan puhallinavusteiseksi painovoimaiseksi ilmanvaihdoksi.

Asiantuntijat kysyvät aiheellisesti, että miksi kaiken kaikkiaan uudisrakentamisessa halutaan siirtyä käyttämään vanhaa teknologiaa. Varsinkin kun tiedetään, että painovoimaisessa ilmanvaihdossa mahdollisuudet ulkoilman suodattamiseen ja äänenvaimennukseen ovat oleellisesti rajatummat kuin koneellisessa ilmanvaihdossa.

Haasteita riittää

Painovoimaista ilmanvaihtoa ei enää kannata vaihtaa vanhaan korjattavaan rakennukseen. Nimittäin painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettu rakennus on suunniteltava kokonaisuutena alusta alkaen. Samoin vaihtaminen taas koneellisesta painovoimaiseen ilmanvaihtoon kesken suunnitteluprosessin ei onnistu.

Poistoilmahormin tai -kanavan päähän ylhäältä suuntautuva tuuli ja sisälämpötilaa korkeampi ulkolämpötila saatavat aiheuttaa takaisinvirtausta poistoilmahormeissa. Takaisinvirtausta voi aiheutua myös liesituulettimen ja tulisijan käytöstä.

Miten asian näkee kokenut kouluttaja Mika Vuolle, joka on ollut kirjoittamassa yhtenä asiantuntijana myös ”Painovoimainen ilmanvaihto” -opasta ympäristöministeriölle.

”Painovoimaisen ilmanvaihdon suunnitteleminen on haastavaa. Ympäristöministeriön asetukset ovat järjestelmäneutraalit eli vaatimustaso on sama kaikille järjestelmille; lopputulos ratkaisee. Painovoimainen ilmanvaihto on saanut helpotuksen tasauslaskennassa eli rakennukselle sallitaan suurempi lämmitystehontarve, mutta energia- ja olosuhdevaatimukset ovat samat. Kun painovoimaisessa ilmavaihdossa käytettävissä oleva paine-ero on huomattavan pieni, niin järjestelmän mitoittaminen on vaativaa. Se on jopa vaativampaa kuin koneellisen ilmanvaihdon suunnittelu”, Mika Vuolle listaa.

Teksti ja kuva Jari Kostiainen

Tämän kesän Asuntomessut järjestetään Kouvolassa 12.7.– 11.8.2019.

Asuntomessualue alkaa olla viimeistelyä vaille valmis. Eiköhän kaikki ole valmista heinäkuun alussa, kun Kouvolan Pioneeripuistossa avataan Asuntomessut? Yli kolmessakymmenessä modernissa kohteessa asuminen on yhdistetty 1900-luvun alussa rakennettuun punatiiliseen kasarmialueeseen.

RKL on tänä kesänä ensimmäistä kertaa mukana myös AsukasAreenan keskustelupaneelissa. RKL:n keskustelutilaisuus on Asuntomessuilla 31.7.19 klo 12.00 AsukasAreenalla. Aiheena tunteita herättävä ”Painovoimainen ilmanvaihto – uhka vai mahdollisuus?” – jos satut olemaan tuolloin messuilla, tule ihmeessä paikalle.

Kasarmialue kiehtoo

Kouvolassa vanha kasarmialue on muutettu asuinkäyttöön. ”Vanhojen alueiden käyttötarkoituksen muuttaminen asuinkäyttöön on kestävää ja ekologista, mutta myös kaupunkikuvallisesti eri aikakaudet rikastavat ympäristöämme ja ovat osa meidän kulttuurihistoriaa”, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Anna Tapio kuvailee Kouvolan messualueen taustoja.

Kouvolaan kannattaa mennä muutenkin. Messujen aikaan on kaksi iskelmäntäytteistä kesäiltaa. Kaupunkifestivaalien aikaan 2.– 3.8. – vierailijalla on mahdollisuus nähdä kaksi suosikkiartistia livenä, kun lavalle nousevat Antti Ketonen ja Negativen jälkeen soolouraa tekevä Jonne Aaron.

Lauantaina vuorossa ovat Iskelmä­-Kesän toiveartistit Lauri Tähkä, jonka uutuusalbumi Meidän tulevat päivät singahti suoraan Suomen albumilistan kärkeen ja Laura Voutilainen sekä parhaillaan 20-vuotista soolouraansa keikoilla ja kokoomalevyllä Maija! Hitit 1999 – 2019 juhlistava Maija Vilkkumaa.

RKL:n messuraati valitsee mallitalon

RKL ja yhteistyökumppanit valitsevat jälleen Asuntomessuilla kolme malli­kelpoista rakennuskohdetta. RKL nimeää rakennusteknisestä näkö­kulmasta yhden onnistuneesti toteutetun talon. Talotekniikka­liitto ja asuntomessu­organisaatio valitsevat mallikohteensa talo­tekniikan ja energian näkökulmasta.

Valinnat julkistetaan messujen avajaisissa. RKL:n messuraatiin kuuluvat tänä vuonna liiton puheenjohtajat Ari Autio, Juhani Kukkakorpi ja Jukka Lintunen sekä toimitusjohtaja Hannu Järveläinen.

Kouvolan yhdistys pitää RKL:n perinteistä messuosastoa ”Rakentajan hallissa”. Messupäivystyksestä ja pientalohankkeeseen ryhtyvien asiantuntija-avusta vastaavat piirin yhdistysten jäsenet.

Tallinna 30.–31.8.2019

RKL järjestää elokuussa yhdistysten puheenjohtajille seminaarin. Seminaarin tarkoituksena on keskustella avoimesti liiton hallinnosta. RKL:n hallituksessa aloitettiin keskustella keväällä 2018 hallinnon mahdollisesta uudistamisesta. Hallinon remonttia ei voi tehdä ilman laajaa vuoropuhelua jäsenistön kanssa.

Kutsuttuina ovat kaikkien yhdistysten puheenjohtajat. Tallinnassa jatkamme ajatusten jalostamista ja vuoropuhelua uudesta RKL-hallinnosta.

Tämän keskustelun pohjaksi teimme RKL:n jäsenkyselyn keväällä 2019. Jäsenkyselyn vastausprosentti oli hyvä. Se on osoitus siitä, että RKL ja toimintamme kiinnostaa.

Seminaarin aikataulu 30.– 31.8.

• Lähtö pe 30.8. klo 16.30
• Länsiterminaali 2, Helsinki (Megastar).
• Kokoustila varattuna illalle klo 19–20. Seminaarin jälkeen on illallinen. Kokoukset jatkuvat la 31.8. klo 10 eteenpäin.
• Paluu Tallinnasta 31.8. klo 16.30 Tallinnan D-terminaali
• Helsingissä klo 18.30.

Lisätietoa myöhemmin tarkemman ohjelman varmistuttua. Seminaariin
kutsutaan vain yhdistyksen pj tai varapj (oltava RKL:n jäsen).

Ilmoittaudu täältä.

Huom. matkakustannukset korvataan RKL:n matkustusohjeen mukaisesti.

Uudet määräykset hämmentävät. Tulkinnat päätöksistä vaihtelevat ja hermostuttavat asiantuntijoita.

Valtioneuvoston asetukset kosteuden hallinnasta (Vna 782/2017) ja vesi- ja viemärilaitteista (Vna 1047/2017) tulivat voimaan vuoden 2018 alusta. Nyt vuotta myöhemmin uusien määräyksien tulkinnat ovat asiantuntijoiden keskuudessa epäselviä riippuen asiantuntijan omasta taustasta.

Miten voit välttää uusien määräysten pahimmat kompastuskivet? Ainakin nyt tulkintaviidakko on laaja. Ihmetystä ovat herättäneet muun muassa, että pitääkö erillisessä wc-tilassa, jossa on käsisuihku, olla myös lattiakaivo?

Uudet asetukset ovat lähtökohtaisesti väljempiä ja ne jättävät aiempaa enemmän tulkintaa asiantuntijan vastuulle. Erittäin tärkeäksi rakentamisen laadun kannalta jatkossa ovat tulkinnat asetuksista. Miten suhtaudutaan jatkossa valvontatehtäviin, jos vuoden loppuun luvatut tulkintaohjeet eivät rajaa tulkintavapauksia?

Käsisuihku on mahtava esimerkki. Jo nyt lvi-puolen asiantuntijat ja suunnittelijat julkistavat taloyhtiöille vesi- ja viemärilaiteasetuksen omina tulkintoinaan. Tulkinnan mukaan erillinen wc ei ole märkätila, koska sitä ei ole sellaiseksi heidän asetuksessaan luetteloitu.

Vesi- ja viemärilaiteasetuksessa on luetteloitu tilat, joissa on poikkeuksettava oltava lattiakaivo. Kosteusasetuksesta näkee, mikä on märkätila ja sen varustelu.

Lvi-asiantuntijat keskittyvät omaan ruutuunsa

Kosteusasetuksen mukaan tila, jossa normaalikäytössä voi roiskua vettä seinille, on rakennettava märkätilana. Märkätilassa on oltava vedeneristeet ja lattiakaivo. Erillisessä wc:ssä ei tarvita seinille vedeneristettä. Erillisen wc:n käsittely asetuksessa osoittaa, että erillinen wc:kin voi siis olla märkätila.

Mikä muu voisikaan olla perusteena kuin käsisuihku tai muu vesikaluste, josta normaalissa käyttötilanteessa voi roiskua vettä seinille?

Vesi- ja viemäriasetuksen tilaluettelo ei siis ole poissulkeva. Märkätiloina voidaan joutua tekemään muitakin tiloja kosteusasetuksen perusteella. Kosteusasetuksen sisältö vahvistaa käsityksen, että vesi- ja viemäriasetuksen tilat ovat niitä, joissa riippumatta muista asetuksista pitää aina olla lattiakaivo, vaikka ne eivät muuten olisi märkätiloja.

Käsisuihku ja jo rönsyilleet tulkinnat kertovat, että lvi-asiantuntijat keskittyvät vain omaan raamattuunsa. Rakentamisen yleisasiantuntijan (esim. rakennusmestarin) laaja asetusten ymmärrys ja vahva näkemys omaan alaansa erikoistuneiden asiantuntijoiden rinnalla muodostuu rakentamisen laadun kannalta tärkeäksi.

Vesipisteitä ilman lattiakaivoa

Asetuksiin liittyvän ohjeistuksen on jatkossa täsmennettävä asetukset huolellisemmin. Jos mestari häviää väittelyn lvi-suunnittelijan kanssa, olemme pian tilanteessa, jossa kotien keittiöihin ja kodinhoitohuoneisiin asennetaan letkullisia vesipisteitä ilman lattiakaivoja ja vedeneristyksiä. Nyt yleistyvän tulkinnan ääriesimerkkinä onkin letkullinen vesipiste olohuoneessa tai yöpöydällä makuuhuoneessa.

Kuten aiemminkin: ymmärrä ja tulkitse asetukset kokonaisuutena, nivo
erikoisosaamiset hankkeessa yhteen ja pysy vahvana.

Teksti ja kuva Eerikki Nuutinen Rakennusmestari, raatimestari ja sertifioitu märkätilavalvoja

Savonlinnalaiselle yrittäjälle Terho Kaskiselle on myönnetty rakennusneuvoksen arvonimi 17. toukokuuta 2019. Terho on toiminut rakennusalalla aina vuodesta 1971 alkaen. Rakennusmestariksi valmistumisen jälkeen Terho työskenteli pitkään Helsingissä Hartelan palveluksessa. Muuton myötä Savonlinnaan 1983 hän on toiminut omaan korjausrakentamiseen keskittyneeseen rakennusalan yrityksensä johtamiseen.

”Parhaillaan on menossa sukupolvenvaihto, jossa lapset ovat ottamassa vastuuta yrityksen tulevaisuudesta”, Terho Kaskinen summaa nykytilannetta.

Terholla on kolme aikuista lasta ja seitsemän lasten lasta. Kaikki lapset ovat olleet töissä konsernin yrityksissä. Kaksi lasta toimii yrittäjänä konsernin yrityksissä. Harrastuksia ovat aina olleet liikunta ja luonnossa liikkuminen sekä järjestötyö muun muassa RKL:ssä ja RT:ssä. RKLään Terho liittyi vuonna 1979.

Lue myös: https://rakennustaito.fi/savonlinnalainen-terho-kaskinen-vuoden-rakennusmestari-2016-2/

ja https://rakennustaito.fi/arvorakennusten-ammattitiimi/

Jäsentutkimuksessa RKL:n toiminta sai hyvän yleisarvosanan. Tutkimus antoi pohjan keskustelulle mahdollisesta hallinnon uudistamisesta.

RKL lähetti jäsenilleen jäsentutkimuskyselyn tämän vuoden maaliskuussa. Tarkka tutkimusajankohta oli 13.3. – 24.3.2019. Tutkimukseen vastaaminen kiinnosti jäseniä: vastausprosentti oli 13,3.

Taustana kyselyn tekemiselle on ollut, että RKL:n hallitus päätti viime vuonna alkaa keskustella jäsenten kanssa hallinnon uudistamisesta. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että kykenisimme jatkossa reagoimaan ympäristön muutoksiin ketterämmin.

Kyselyn yhtenä tarkoituksena on ollut selvittää jäsentyytyväisyyttä ja edelleen saada kuuluviin kentän ääntä mahdollisesta hallinnon uudistuksesta. Kysely jaettiin eri kohderyhmiin, ja saatuja tuloksia verrattiin kohderyhmittäin ristiin. Kohderyhmät olivat: nykyiset hallituksen jäsenet, aikaisemmat hallituksen jäsenet, yhdistysten puheenjohtajat, työssä käyvät jäsenet, seniorijäsenet ja opiskelijajäsenet.

Kyseinen tutkimus on siis alkustartti keskustelulle – muutoksen aikataulu kokonaisuudessaan on vielä varsin avoin ja elävä. Tutkimuksen suoritti JHelske Research.

Tutkimus vahvisti uskomuksia

Tutkimus haluttiin jakaa eri kohderyhmiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat selvästi, että muun muassa senioreiden ja opiskelijoiden näkemykset toiminnasta ja syystä kuulua liittoon poikkeavat toisistaan. Kaiken kaikkiaan vastausten mukaan yleisarvosana RKL:n toiminnasta on hyvällä tasolla kaikki kohderyhmät mukaan lukien.

Tärkeimmät jäsenyyden syyt ovat Rakennuslehti ja Rakennustaito, ammatti-identiteetin vahvistaminen, perinne ja koulutusmahdollisuudet. Näistä seniorit korostavat perinnettä ja opiskelijat puolestaan koulutusmahdollisuuksia.

RKL:n toiminta tunnetaan kautta linjan varsin hyvin. Tunteminen toki vaihtelee ryhmittäin, mutta yleisesti liiton tavoitteet tiedetään. Seniorijäsenet tuntevat toiminnan hyvin, kun taas opiskelijajäsenten toiminnan tunteminen on vähäisempää, mutta se ei liene ole yllätys.

Iloista tietoa saatiin siitä, että jäsenmaksulle saatava vastine koetaan hyvänä. Työssä käyvät jäsenet olivat kysymyksen suhteen kriittisimpiä. Kaikkiaan tyytyväisyys RKL:n jäsenetuihin suhteessa niiden tärkeyteen ovat hyvällä tasolla.

Tavoitteet koetaan tärkeäksi

Kaikki RKL:n asettamat keskeisimmät toiminnan tavoitteet koetaan tärkeiksi. Ykkösenä tavoitteista koettiin rakennusmestarikoulutuksen kehittäminen ja koulutuksen jatkuvuuden varmistaminen. Vastaajien mukaan ydintehtävien hoidossa RKL on parhaiten onnistunut nimenomaan rakennusmestarikoulutuksen kehittämisessä ja sen jatkuvuuden varmistamisessa.

Ydintehtävien hoidossa heikoimmin on onnistuttu jäsenyhdistysten toiminnan kehittämisessä. Kriittisin vastaajaryhmä oli työssä käyvät jäsenet. Kyselyn mukaan toiminta niin liiton kuin jäsenyhdistysten parissa kuitenkin houkuttaa jäseniä mukaan toimintaan.

Nimittäin peräti 74 prosenttia vastaajista on osallistunut RKL:n toimintaan joko omassa yhdistyksessään tai liitossa. Tämä on korkea luku!

Kysyttäessä hallinnon muutoksesta, suhtautuminen mahdolliseen uudistukseen on varsin maltillinen.

RKL:n hallinnon ja sen rakenteet tunsivat puolet vastanneista. Mutta piirien tai hallituksen jäsenten hallituspaikkoihin ja piirien lukumääriin ei juuri osattu ottaa kantaa.

Lahden ammattikorkeakoulussa voi jatkossa opiskella rakennusmestariksi. Koulutuksiin haetaan Saimaan amk:n syksyn yhteishaussa 4.-18.9.2019.

Lahden koulutus on muuntokoulutus, johon voivat hakea aiemmin korkeakoulututkinnon tai korkeakouluopintoja suorittaneet. Opintojen laajuus on 150–180 opintopistettä ja kesto 2,5–3 vuotta. Rakennusalan työkokemus katsotaan eduksi hakuvaiheessa.

Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut yhdistyvät tammikuussa 2020 uudeksi LAB-ammattikorkeakouluksi. Syksyn 2019 yhteishaussa valitut opiskelijat aloittavat opintonsa LABin Lappeenrannan ja Lahden kampuksilla.

Lisätietoja tästä!

RKL toivoo silti lisää koulutuspaikkoja työmaajohtajille

Hallitusohjelmaan kirjatut suunnitelmat väylärahoituksen kehittämisestä ja asumisen sekä rakennetun ympäristön panostamiseen ilahduttavat Rakennusmestareita ja -insinöörejä. 

Raideyhteyksiin panostetaan voimakkaasti tulevalla hallituskaudella. Samoin perusväylänpitoon on luvattu mittavia määrärahalisäyksiä. Tie-ja liikenneverkostoon panostaminen lisää myös muuta rakentamista.

Kaikki nämä Suomen kilapailukykyä lisäävät päätökset lisäävät rakennusalan työpaikkoja varsinkin infrapuolelle. Toimiala on pitkään toivonut tukevampia investointeja infraan ja liikenneväyliin. Suomen infrastruktuurin rahoitus pitäisi olla vuosittain 2,3 mijardia eli prosentti bruttokansantuotteestamme (ROTI 2019 -raportti).

Infra-alan osaajia tarvitaan lisää. Ulkotyöt sateesssa eivät ole rakentamisessakaan olleet niitä hohdokkaimpia tehtäviä. Nousukaudella hyvistä ja kokeneista osaajista on ollut huutava pula.  Koulutukseen on panostettava, jotta hallituskauden suunnitelmat isoista hankkeista saadaan toteutetua.

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL toivoo lisää työnjohtajan Rkm AMK  tähtäävien tutkintojen aloituspaikkoja. Monimuotopaikkoja olisi helppo lisätä olemassa oleviin rkm-koulutuspaikkoihin. Koulutusmalli on koettu niin kouluissa kuin työmailla erittäin toimivaksi ratkaisuksi työnjohtajien työvoimapulaan.

Vaikka rakentamisen suhdanne notkahtaa, työmaille kaivataan edelleen runsaasti ammattitaitoista työnjohtoa kasvavan eläköitymisen, uudis- ja erityisesti korjausrakentamisen ammattitaitovaatimusten vuoksi. Infrarakentaminen vaatii omaa spesifiä osaamista.

Rakennuksen kuntoarvioijan uudet osaamis- ja pätevyysvaatimukset

Tuoreessa hallitusohjelmassa asuntopolitiikan kokonaisuudessa on tavoitteena tuoda myös kuntotarkastustoiminta lainsäädännön piiriin. RKL on tyytyväinen, että pitkän keskustelun tuloksena kuntotarkastajille luodaan vihdoin omat pätevyysvaatimuksensa. Tämä tuo selvää lisäarvoa RKL:n jäsenten ammatinharjoittamiseen kuntotarkastustoiminnassa.

Jyväskyläläisessä Pentti Janhonen Oy:ssä tehdään paljon työtä taloyhtiöiden ja yksityisten ihmisten esiin nostamien rakennusvirheiden parissa.

Mahdollisia rakennusvirheitä tutkivassa työssä selvitellään, mitä on ostettu ja mitä myyty. Talot ovat eri ikäisiä, joka on otettava huomioon arviointia tehtäessä. Perusteena käytetään rakennusluvan myöntämishetken säädöksiä. Janhosella on käytössään jopa vuosien 1954-19558 RT-kortit, jotta annetut lausunnot olisivat ajan säännöksiin nojautuvia.

Janhosen yrityksen työntekijät lähtivät yhdessä toimitusjohtaja Pentti Janhosen kanssa mukaan RKL:n raatikoulutukseen. Raadin asiantuntijat pystyvät varsin nopeasti havaitsemaan rakennuksessa ilmenneet vahingot ja niiden aiheuttaneet puutteet ja virheet.

Rakennusmestari Maarit Räty on ollut kuusi vuotta töissä Pentti Janhosella. Hänen mukaansa päätös lähteä koko porukalla mukaan raatikoulutukseen oli oikea ratkaisu. Ajan hermolla pysyminen vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja RKL:n raatikoulutus on varsin oikeaan osunut ja riittävän käytännönläheinen tapa oppia uutta.

Raatikoulutuksen iso ammattilaisten joukko vahvistaa keskinäistä oppimista. Kokemusten vaihto on Janhosen mukaan erittäin tärkeä osa raatikoulutuksen antia.

”RKL:n mukavan rento porukka rohkaisee myös kysymään, jos jotain aisaa ei itse kunnolla hallitse”, Janhonen muistuttaa.

Raatikoulutuksia järjestetään toiveiden mukaan. Lisätietoja Mikael Åhl, 0400 343 264.

Teksti ja kuva: Visa Vilkuna