Paulus Partanen on RKL:n opiskelijatoimikunnan puheenjohtaja. OTK on RKL:n opiskelijajäsenille tarkoitettu vaikuttamiskanava.

OTK kehittää RKL:n opiskelijajäsenten erilaisia tapahtumia alueellisesti ja kansallisesti, ja se tuo samalla opiskelijoiden äänen kuuluviin eri sidosryhmiin. RKL:llä on opiskelijajäseniä kautta maan vähän alle 3 000.

Helsingin Metropoliassa rakennusinsinööriksi opiskeleva Paulus on toiminut OTK:n puheenjohtajana tämän vuoden keväästä. Hänen tavoitteensa on tuoda opiskelijajäsenille lisää erilaisia tapahtumia.

”Marraskuussa oli muun muassa keilatapahtuma Porissa. Suunnitteilla on myös rekrytapahtumia, jossa yritysesittelyjen lisäksi olisi asiantuntija kertomassa opiskelijoille CV:n kirjoittamisesta kesätöihin ja haalariharjoittelupaikkoihin”, Paulus kertaa.

Tulevaisuuden tekijät haluavat vaikuttaa

Opiskelijatoimikuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja 2–4 jäsentä sekä korkeintaan kuusi varajäsentä. Itse toimikunta kokoontuu arviolta neljä kertaa vuodessa.

Puheenjohtaja pitää tärkeänä, että tulevilla työmaajohdon ammattilaisilla on suora yhteys RKL:n liittohallitukseen. Lisäksi nykynuoriso haluaa verkottua vahvasti kautta maan.

”Tehtävämme on myös tuoda opiskelijanäkemystä liittohallitukseen ja toisinpäin. On ollut arvokasta nähdä läheltä RKL:n hallitustyötä”, kolmannen vuosikurssin insinööriopiskelija kertaa.

Paulus on omien sanojensa mukaan viihtynyt hyvin RKL-ryhmän mukana.

”Aktiivinen järjestötoiminta on antanut ainakin minulle henkilökohtaisesti paljon: kokemusta, mielenkiintoisia kontakteja ja arvomaailmaa.”

OTK:n tavoitteena on suunnitella tulevaksi vuodeksi siis lisää erilaisia tapahtumia kautta maan. Yksi isoimmista kohtaamisista on ollut Kolmiottelu RKL:n kesäpäivien yhteydessä. Kolmiottelu on kovin suosittu: viime kesänä Kuopiossa kirmasi kolmen lajin koulujen välisissä maailmanmestaruuskilpailuissa runsas 60 nuorta naista ja miestä.

”Kuopiossa oli hieno viikonloppu. Jatkossa haluamme tuottaa myös someen lisänäkyvyyttä näistä tapahtumista. Facessa on viestitty jo pidemmän aikaa. Lisäksi Instagramissa seuraajien määrä lisääntyy koko ajan.”

Pauluksen mielestä on tärkeää, että toiminta on nuorten omannäköistä toimintaa. Tapahtumista haetaan niin kontakteja kuin hyvää sisältöä. Myös viihde kuuluu tapahtumiin, mutta sekin on enemmän toiminnallista liikuntaa tai muuta vastaavaa.

Vastavalmistuneita kiinnostaa ensisijaisesti oma asemoituminen työelämään. Samoin omaa ammattitaitoa halutaan laajentaa ja syventää. Siinä RKL:llä on vahvoja perinteitä niin paikallisesti kuin liittotasolla. Tässä kohtaa yhdistysten kannattaa olla hereillä – ammattitaidon syventäminen kiinnostaa nuoria, eli RKL:n peruslupauksella voi edelleen houkutella uusia jäseniä toimintaan.

”Itse luotan tulevaisuuteen rakentamisen maailmassa. Töitä tuntuu olevan, ja toimiala muuttuu koko ajan. Oma suunnitelmani on ensin valmistua työmaalle, saada noin viisi vuotta työkokemusta ja hankkia RKL-Palveluiden runkotyönjohtajan koulutus.”

Pauluksen vinkit mestari- ja insinööriopiskelijoille:

1. Ota kaikki ilo irti koulusta. Tarjolla on hyvää koulutusta ja ammatti!

2. Ota rohkeasti osaa RKL:n järjestämiin tapahtumiin.

3. Verkostoitumalla saat kontakteja ja työmahdollisuuksia.

Opiskelijatoimikunta kaudella 2018–2019

Puheenjohtaja

• Paulus Partanen, Rakennusinsinööri, Metropolia AMK

Varapuheenjohtaja

• Julius Setälä, Rakennusinsinööri, Tampereen AMK

Toimikunnan jäsenet

• Veli Karimies, Rakennusmestari, Seinäjoen AMK
• Mirka Marttinen, Rakennusinsinööri, Kaakkois-Suomen AMK
• Juho Sibelius, Rakennusmestari, Savonia AMK
• Risto Valovuo, Rakennusinsinööri, Tampereen AMK

Toimikunnan varajäsenet

• Veikko Jokelainen, Rakennusmestari, Metropolia AMK

Teksti ja kuva Jari Kostiainen

Alexandra Forsén on rakennusinsinööri. Hän on onnellinen kolmekymppinen.

Vaikka kirkkonummelainen Alexandra Forsén on valmistunut vasta 2012, hänen ansioluettelo on vaikuttavaa luettavaa.

”Teininä ajattelin, että minusta tulee juristi, mutta pääsykokeiden jälkeen mieli muuttui. Harmitti todella kovasti, kun jäin pari pojoa vaille opiskelupaikkaa. Pidin välivuoden ja hain Tammisaaren Noviaan rakennuspuolelle”, nykyinen Realian projektipäällikkö muistelee.

Rakennusinsinöörin opinnot antavat hyvän pohjan mielenkiintoiselle uratarjottimelle. Alexandra on varsin tyytyväinen, kun koulutuksen pohjalta voi tänä päivänä löytää todella mielenkiintoisia työmahdollisuuksia.

”Itse menen vähän fiilispohjalta, mutta kiehtovia töitä on nuorille ammattilaisille tänään tarjolla.”

Forsén oli vasta 28-vuotias, kun hänet valittiin Inkoon tekniseksi johtajaksi. Harvalla toimialalla 28-vuotias on näinkin merkittävässä kaupungin johtotehtävissä.

Runsaan 5 000 asukkaan Inkoo sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Helsingistä noin 55 kilometriä länteen. Merellisessä ja rauhallisessa ympäristössä sijaitsi muun muassa presidentti Mauno Koiviston kesämökki.

Säästämällä ankeutta

No, kunnalla on toki muitakin kiinteistöjä hoidettavana kuin yksi kesämökki. Vaikka Inkoo ei ole iso paikka, hoidettavia kiinteistöjä riittää. Mutta kuten mediassa on useasti lausuttu, julkisten kiinteistöjen hallinnointi ja ylläpito ei aina ole niin yksinkertaista kuin sen soisi olevan.

Elinkaarimallin mukaisesti kiinteistöjä hoidetaan siten, että ne palvelevat kuntalaisia eivätkä homehdu pystyyn. Mutta eivät säästäminen ja kiinteistönhoito aina ole poliitikollekaan maailman helpoin yhtälö.

”Turhauduin siihen politikointiin, kun kiinteistöjä ei voinut ylläpitää niin kuin niitä pitäisi elinkaarimallin mukaisesti hoitaa. Paloin melkein loppuun, siksi halusin sieltä pois. Politikointi on lyhytnäköistä, kunnan luottamushenkilöt eivät osaa suhtautua kiinteistöjen kehittämiseen pitkäkestoisesti. Minusta kiinteistöjen huono hoito on väärä paikka säästää”, insinööri Forsén pamauttaa painokkaasti.

Forsén rakastaa rakentamista. Lyhyen työuransa aikana hän on nähnyt paljon rakentamista ja kiinteistönhoitoa, joka saa aikaan suuttumusta.

”Eniten ärsyttää ammattiylpeyden puute ja se, että tehdään vain rahankiilto silmissä. Väärillä motiiveilla ei synny kestävää rakentamista. Suomessa kyllä osataan rakentaa myös oikein.”

Matka jatkuu

Tänään Alexandra Forsén on tyytyväinen työhönsä yksityisellä puolella. Ei ainakaan ole turhaa politikointia. Työpäivät menevät sukkelasti, tekemistä riittää. Nykyiseen työhön hänet rekrytoi SBIFin puheenjohtaja Tomson Holmlund, joka on ollut myös pitkään SBH:n hallituksen jäsen.

”Meillä yhdistyksen hallituksessa on hyvä ikäjakauma, kun meistä on puolet kolmikymppisiä ja toinen puoli on viisikymppisiä. Meillä syntyy hyvää keskustelua ja tekemistä. Verkostoituminen on tärkeää, olen ollut jäsenenä jo opiskelija-ajoista lähtien, jäseneksi liittyminen on ollut hyvä päätös.”

Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen Deletellä runsaat kolme vuotta opetti Forsénin matkustamaan niin Suomessa kuin Ruotsissa. Kielitaitoiselle rakennusalan sankarilla on siis vaihtoehtoja mistä valita.

Jos alkaa kyllästyttämään, niin Forsénin mukaan vain Rakennuslehti auki ja tarjontaa riittää.

Nuorella ihmisellä haaveita riittää myös työelämän ulkopuolella. Lähes koko ikänsä purjehdusta harrastanut nuori mestari haluaa ylittää Atlantin valtameren ainakin kerran.

Pisin purjehdusmatka on kirjattu päiväkirjaan parikymppisenä, kun Forsén matkasi 17 päivän ajan Göteborgista Tromssaan. Ryhmä purjehtijoita vietti peräti 12 päivää ulapalla. Forsén pitää purjehduksesta, se antaa paljon myös työelämään.

”Purjehduksessa olen eniten oppinut ryhmätyöskentelyä. Jokaisella on oma rooli, yhdessä mennään ja tehdään, hyvä fiilis tällaisissa tilanteissa on kaikki kaikessa.”

Totta kai haaveissa siintää vielä oman talon rakentaminen. Tonttikin löytyisi pääkaupunkiseudun läheisyydestä isän kesämökin vierestä.

”Hirsitalo meren äärellä. Sehän se olisi.”

Alexandra Forsén

Rakennusinsinööri 2012 Tammisaari, Novia Rakennusinsinööri

Työura

• Novia 2012–2013
  • Projektin vetäjä
• Delete 2013–2016
  • Työnjohtaja/Projektipäällikkö
• Inkoon kunta 2016–2018
  • Tekninen johtaja
• Realia Oy 2018–
  • Projektipäällikkö

Teksti ja kuvat Jari Kostiainen ja Alexandra Forsénin arkisto

Julkisuudesta olemme saaneet lukea, kuinka talousennusteet kertovat rakentamisen suhdanteiden pysyvän ennallaan tai laskevan seuraavina vuosina.

Rakentaminen on vilkkainta pääkaupunkiseudulla. Etelä-Suomi vetää niin asukkaita, opiskelijoita kuin myös ammattiin valmistuvia muualta Suomesta. Kuinka muu Suomi pärjää Helsingin ja muiden suurten kasvukeskusten vetovoiman ristipaineessa?

Muuttoliike etelään näkyy myös rakentamisessa. Ammattikorkeakoulusta valmistuvat mestarit muuttavat työn perässä pääsääntöisesti Helsinkiin. Rakentajilla on kehäkolmosen ulkopuolella haasteita pitää ammatti-ihmisiä palveluksessaan. Tämä tuo ongelmia kehäkolmosen ulkopuolella oleville suurille hankkeille. Hyvät ja nuoret mestarit muuttavat helposti leveämmän leivän perään.

Olen kysynyt itseltäni, että onko se raha, työn mielekkyys, ympäristö vai ystävyyssuhteet, jotka vievät etelään? En tiedä, mutta pienillä paikkakunnilla ei enää välttämättä viihdytä, koska palveluiden tarjonta on heikentynyt.

Kuinka osataan jatkossa vastata haasteeseen, jossa osaava työvoima lähtee kesken ison ja vaativan hankkeen muualle? Toivoisin, että isoissa rakennusliikkeissä mietittäisiin myös tätä rekrytoitaessa ihmisiä kasvukeskuksiin. Mielestäni työssä pitää olla muitakin arvoja kuin raha.

Omalta osaltaan myös RKL:n on mietittävä jäsenistönsä kannalta rakentamisen maakunnallista tasapainoa. Meidän on tulevaisuudessa osattava huomioida entistä paremmin se, kuinka liittona kykenemme palvelemaan jäseniämme entistä tehokkaammin kauttaaltaan Suomessa.

Turvallisuutta rakentamiseen

Rakennusteollisuus RT:n tahtotila rakentamisen tapaturmattomasta Suomesta 2020 on haasteiden edessä. Työmailla ei ole työturvallisuudessa saavutettu sellaista tiikerinloikkaa, että voisimme puhua sen olevan edes lähellä nollaa.

Tuotannossa turvallisuus tunnistetaan työssä, mutta onko meillä kaiken kaikkiaan tarpeeksi työkaluja ja resursseja asian hoitamiseen? Yksin tätä taistelua ei voiteta. Tarvitsemme kaikkia rakentamisen arkeen vaikuttavia tahoja mukaan keskusteluun paremmasta työturvallisuudesta.

Pienillä esimerkeillä on merkitys. Omien kokemusten avaaminen ja parempi avoimuus sekä toisista aidosti välittäminen – tässä minun lyhyt reseptini siihen, että kaikki työmailla toimivat tahot saisivat paremman mielenrauhan arkeensa.

Osaltaan myös tässä RKL:n merkitys asiantuntijajärjestön ominaisuudessa on tuoda julkisesti esille, että välitämme. Huolehdimme, että yhteistyöllä ja yhteisillä toimilla voimme jäsenistömme voimalla olla tavoittelemassa työmaiden tapaturmattomuutta.

Hyvää joulua toivottaen,

Jukka Lintunen
RKL:n III puheenjohtaja

FISEn johdolla käynnistettiin Pätevyyssanaston laatiminen lokakuussa 2018. Tavoitteena on osana
KIRA-digin vakiointityötä laajentaa kiinteistö- ja rakentamisalan sanastoa kattamaan keskeinen
KIRA-alan henkilöpätevyyksiin liittyvä termistö. Pääpaino on maankäyttö- ja rakennuslain esittämissä
pätevyyksiin liittyvissä termeissä.

Viime vuosina sanastojen tarve on kasvanut erityisesti rakentamisen digitalisaation laajenemisen
myötä. KIRA-sanasto 1.0 tuotettiin RAKLI ry:n koordinoimassa sanastoprojektissa, jossa laadittiin
kiinteistö- ja rakennusalan keskeinen sanasto käsittäen 116 termiä.

KIRA-sanaston työstämistä on jatkettu osana KIRA-digin vakiointityötä. Käynnistyneen KIRA 2.0
laadinnan tavoitteena on täydentää johdonmukaisesti KIRA 1.0–sanastoa. Työ liittyy myös mm.
Yhteinen tiedon hallinta (YTI) –hankkeeseen, rakennetun ympäristön kokonaisarkkitehtuurityöhön
sekä rakennetun ympäristön ekosysteemikuvauksen valmisteluun.

FISEn Pätevyyssanasto-hankkeen tavoitteena on laajentaa KIRA-sanastoa kattamaan se noin 50
KIRA-alan henkilöpätevyyksiin liittyvää termiä. Hankkeen yhteydessä ohjelmoidaan viestintätoimia,
jotka vahvistavat alan tietoisuutta pätevyyssanastosta ja sanastotyön merkityksestä. Pääpaino on
maankäyttö- ja rakennuslain pätevyyksiin liittyvissä termeissä.

Keskeisen pätevyyssanaston määrittämisellä tuetaan mm. kaikenlaista viestintää aina
viranomaisviestinnästä kansalaisten väliseen vuorovaikutukseen, lainsäädännön ja direktiivien
valmistelua, lainsäädännön tarkoituksenmukaista soveltamista sekä tietojärjestelmien ja rekisterien
rakentamista yhteensopivaksi.

Hankkeen ensimmäinen työpaja järjestettiin Rakennusvalvontapäivien yhteydessä 7.11.2018.
Työpajassa valittiin lainsäädännöstä peratuista sanoista keskeiset jatkotyöstettävät termit.
Seuraavaksi ne määritetään standardin ISO/TC 37 terminologisten periaatteiden ja menetelmien
mukaisesti yhteistyössä Sanastokeskus TSK:n kanssa.

FISEn viime vuosien keskeisenä tavoitteena on ollut pätevyyden hakuprosessin sujuvoittaminen.
Sanastotyö osaltaan tukee sitä, sillä yhdenmukaisella kielellä edistetään yhteisymmärrystä ja
vähennetään tarpeettomia erilaisia tulkintoja.

RKL:n Pohjois-Karjalan piiri on valinnut Pohjois-Karjalan Vuoden Mestariksi rakennusmestari Antti Nevalaisen Joensuusta.

Antti Nevalainen on valmistunut Wärtsilän Teknillisestä oppilaitoksesta 1982. Hän on toiminut vastaavana työnjohtajana Joensuun seudulla muun muassa Rak.tsto Puolimatka Oy:ssä, Lujatek Oy:ssä, Veljekset Laakkonen Oy:ssä ja NCC Rakennus Oy:ssä.

Vuoden 2002 jälkeen Antti oli Joensuun ja Savonlinnan alueen NCC Rakennus Oy:n työ-, rakennus- ja aluepäällikkönä ja aluejohtajana aina vuoteen 2015. NCC-vuosien jälkeen Antti siirtyi Lujatalo Oy:n Joensuun aluetoimiston vetäjäksi.

Palkintona olleen kiertopalkinnon Ison Karhun luovuttivat Pohjois-Karjalan vuoden 2017 Vuoden Mestari Jarmo Hämäläinen ja kansanedustaja rakennusneuvos Eero Reijonen.

Palkinto luovutettiin Joensuun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n pikkujoulussa Joensuussa.

Juhlapuheen pitänyt Eero Reijonen peräänkuulutti mestarikoulutuksen merkitystä, jotta työmailla riittäisi mestareita myös tulevaisuudessa.

”Mestarikoulutusta on lisättävä, jotta säilytettäisiin edes nykyinen taso mestareiden määrässä”, kansanedustaja Reijonen kertasi.

Eero ilmaisi myös huolestumisensa mestarikoulutuksen aloittaneiden suuresta keskeyttäneiden määrästä. Ratkaisuksi tähän ongelmaan Eero pohti, että olisiko otettava hieman takapakkia ja palattava jollain tavalla myös entiseen malliin? Malliin, jossa ennen mestarikoulutuksen aloitusta piti olla vuoden työharjoitteluaika.

Pitäisi myös pohtia, onko opinnäytetyö kuitenkaan ihan tarpeellinen mestaripaperin saamiseksi. On selvää, että tämän paperin puuttuminen siirtää valmistumista jopa vuodella tai kahdella.

Eero puhui myös ammatillisen koulutuksen reformista. Hänen mielestään yritysten rooli kasvaa jatkossa koulutuksessa ja sen tuottamisessa.

RKL:n jäsenkentän ikääntyminen on liitolle iso huoli. Nuoria on haasteellista saada innostumaan järjestöntoiminnasta. Taistelu ihmisten  vapaa-ajasta on kova. Reijonen peräänkuulutti jokaista jäsentä jäsenhankintaan. RKL tarvitsee laajan jäsenkunnan, jotta se kykenee luomaan paremmat mahdollisuudet vaikuttaa mestareiden tehtävänkuvaan.

Antti Nevalainen muisteli kiitospuheessaan vanhan ajan mestareiden toimintamalleja; kun hän meni aamulla töihin, vastaava mestari oli tehnyt nuoremmalle mestarille jo tehtävälistan päivän töistä valmiiksi. Lisäksi työmaat suunniteltiin pitkälle ajalle etukäteen. Hänen mukaansa hyvällä suunnittelulla varmistetaan kohteen onnistuminen aikataulussaan.

Antti  muisteli myös 1980-luvun ensimmäisiä tietokoneita, ja miten ne ovat mullistaneet mestarin tehtävänkuvaa. Lopuksi Vuoden Pohjois-Karjalan mestari korosti myös työturvallisuuteen panostamisen merkitystä työmailla.

Tasavallan Presidentti myönsi rakennusneuvoksen arvonimen 19.12.2018 rakennusmestari Jari Lainiolle.

Jari Lainio on pitkän linjan ammattilainen ja rakentamisen vaikuttaja Turusta. Rakennusneuvos Lainio on ansiokkaan työuran lisäksi ollut aina aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Vuoden Rakennusmestari 2015 on yrittäjä, joka on työllistänyt Turussa aina 1980-luvun alusta alkaen Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta -yrityksessä alan ammattilaisia.

Yritys on saanut tehdä merkittäviä hankkeita. Yrityksen referenssilista on hienoa luettavaa: useita eri rakennuskohteita asuntotuotannon, liike- ja toimistorakentamisen, teollisuus- sekä korjausrakentamisen piirissä.

Jari Lainiolla on vahva tausta myös RKL:n eri tehtävissä: RKL:n puheenjohtaja vuosina 2000–2005, ensimmäinen ja toinen puheenjohtaja vuosina 1997–2000, lisäksi Turun yhdistyksen puheenjohtaja 1994–2000 ja useita vastuita RKL:n toimikunnissa.

Tuoreen rakennusneuvoksen mielestä luottamustoimet RKL:n yhteisössä ovat olleet hänelle aina merkityksellisiä.

”RKL-vuodet olivat työntäyteistä aikaa, mutta ne antoivat paljon onnistumisen tunteita ja hyvää mieltä. Sain tehdä ammattiveljien ja -sisarten kanssa tärkeäksi kokemaani työtä. Kiitokset kuuluvat siis koko jäsenistölle”, Jari Lainio kiittää läheisen yhteisön jäseniään.

Vuonna 1952 perustettu Rakennusmestarien Säätiö sr on tehnyt Metropolialle merkittävän 90.000 euron lahjoituksen. Koska säätiön tarkoituksena on suomalaisen rakennusteknisen ja -taiteellisen ammattitaidon kehittäminen ja tukeminen, lahjoitus on kohdennettu tekniikan koulutusalalle.

”Olemme halunneet osallistua vahvalla panoksella pääkaupunkiseudun ainoan suomenkielisen amk-rakennusmestarikouluttajan ja Suomen suurimman ammattikorkeakoulun varainhankintakampanjaan”, vahvistaa säätiön varapuheenjohtaja Jouko Karjalainen. Hänen mukaansa on tärkeää saada työelämään esimerkiksi amk-rakennusmestareita, jotka ovat jo osana opintojaan perehtyneet työelämään, tuntevat alan yrityskenttää ja saaneet paljon kokemusta vaikkapa ihan konkreettisesti työmailta.

”Metropoliassa on Suomen suurin tekniikan ja liikenteen koulutusala. Sillä on tärkeä rooli maamme tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa, koska alalla tarvitaan käytännön osaamiseen liittyvää korkeakoulutusta”, hallituksen jäsen rakennusneuvos Timo Nieminen lisää. ”Toivomme, että ammattikorkeakoulut pitävät jatkossakin kiinni koulutuksen käytäntölähtöisyydestä”, hän jatkaa.

”Metropolia on nyt aivan uudenlaisten yhteistyömahdollisuuksien äärellä työelämän kanssa, kun sen toiminta keskittyy tänä vuonna neljälle kampukselle. Myllypuroon sijoittuu koko laaja rakennus-, talo-, kiinteistö- ja maanmittaustekniikan sekä työnjohdon ja rakennusarkkitehtuurin koulutus. Myös Stadin ammattiopisto keskittää rakennusalan toisen asteen ammatillisen koulutuksen Myllypuroon. Olemme ylpeitä siitä, miten se jatkossa mahdollistaa monipuolisen käytännön yhteistoiminnan. Myyrmäessä sijaitseva laajennettu kampus keskittyy puhtaisiin teknologioihin, joten synergiaa on luvassa runsain mitoin”, toteaa Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.

”Rakennusmestarien Säätiön lahjoitus on meille aivan mahtava asia”, iloitsee neuvotteluissa aktiivisen roolin omannut yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Tuire Ranta-Meyer. Hän pitää sitä signaalina myös siitä, että ala toivoo lisää vuoropuhelua ja yhteiskunnallista keskustelua Metropolian johdon ja asiantuntijoiden kesken. ”Yhdistämällä laajasti erilaisia näkökulmiamme voimme parhaiten luodata muutostrendejä ja vahvistaa Metropolian koulutusta siihen suuntaan, jota alalla arvostetaan”, hän jatkaa.

”Kiitämme lämpimästi Rakennusmestarien Säätiötä lahjoituksesta, joka oli kolmanneksi suurin Metropolian varainhankintakampanjan yhteisölahjoituksista. Koemme tämän arvostuksena, joka konkreettisesti motivoi myös opiskelijoita ja henkilökuntaamme. Haluamme ehdottomasti olla luottamuksen arvoisia” sanoo Ranta-Meyer.

Linkki uutiseen

Rakennustyömaalla tehdään usein töitä vaihtelevissa lämpötiloissa ja sääolosuhteissa. Juuri nyt hyytävä pakkanen tekee työskentelystä vaativaa. Säähän ei voi vaikuttaa, mutta poikkeavien lämpötilojen aiheuttamilta haitoilta on mahdollista suojautua.

”Kylmätyöstä puhutaan, kun työskennellään alle +10 asteen lämpötilassa. Kylmässä työskennellessä raajat ja iho jäähtyvät useimmiten ensimmäisenä. Samalla kädet muuttuvat kömpelömmiksi, jo lievä jäähtyminen heikentää käsien toimintakykyä ja sorminäppäryyttä”, kertoo Terveystalon työterveyslääkäri Helena Jussila.

Erityisen voimakkaasti kylmä vaikuttaa tupakoitsijoihin, sillä sekä kylmyys että tupakointi supistavat verisuonia ja jäähdyttävät kehoa. Mitä voimakkaampaa jäähtyminen on, sitä rankemmaksi se käy koko elimistölle. Erityisesti raskaassa työssä lihasten toimintakyky heikkenee, verenpaine nousee, sydän kuormittuu ja hengitys voi vaikeutua.

Tavallista talvista ulkotyötä tehdessä fyysinen toimintakyky voi heikentyä 5–20 prosenttia normaalista. Kylmyys voi myös aiheuttaa paleltumia. Lisäksi kylmässä työskentely voi alentaa ihmisen tarkkaavaisuutta ja henkistä toimintakykyä ja lisätä siten tapaturmien vaaraa. Tapaturmien riskiä lisäävät myös esimerkiksi ympäristön liukkaus tai talven pimeys.

Rakennusyhtiö Skanska tarjoaa työntekijöilleen kausikohtaiset varusteet. Työnjohto arvioi sääolosuhteiden vaikutusta työn turvallisuuteen työvaihekohtaisesti ja esimerkiksi kova tuuli ja pakkanen huomioidaan työtehtäväkohtaisessa työn turvallisuussuunnitelmassa.

”Kohteemme sijaitsevat ympäri Suomen. Esimerkiksi sisämaassa ja meren äärellä vallitsevat eri olosuhteet, joten pakkasrajat sovitaan työmaakohtaisesti. Työnjohtomme tarkkailee tilannetta aktiivisesti yhdessä työntekijöiden kanssa ja varmistaa, että taukoja pidetään riittävän usein lämpimissä sosiaalitiloissa. Jos pakkanen yltyy liian kovaksi, siirrytään tekemään mahdollisesti sisätöitä tai keskeytetään työt, kunnes niitä voidaan turvallisesti taas jatkaa”, kertoo Skanskan turvallisuuspäällikkö Antti Leino.

Vinkit kylmältä suojautumiseen fyysisessä työssä:

1. Kerrospukeutuminen on paras suoja. Alusvaatetus siirtää kosteutta iholta, välivaatetus eristää lämpöä ja uloin vaatekerros suojaa tuulelta, kosteudelta ja muilta ympäristötekijöiltä. Vaihda kastuneet vaatteet viipymättä kuiviin.

2. Suojaa kädet aina käsineillä. Käytä aina vähintään ohuempia käsineitä sorminäppäryyttä vaativissa töissä. Kovassa pakkasessa kylmä metalli voi aiheuttaa paleltuman paljaalle iholle jo muutamassa sekunnissa. Myös käsien suojauksessa toimii kerrospukeutumisen periaate eli ohuempi käsine paksumman alle.

 3. Valitse lämmittävät materiaalit ja hyödynnä apuvälineitä. Kiinnitä huomiota vaatteiden materiaaleihin. Suositeltavia alusvaatteita ovat polypropeeni-, polyesteri- tai villasekoitekerrastot. Välivaatetuksena toimii esimerkiksi villaneulos, fleece tai tekoturkis. Käytä työskennellessä teknisiä apuvälineitä, kuten sääsuojia, seisoma- ja istuma-alustoja sekä kohdelämmittimiä.

 4. Lämmittele liikkeellä. Jos kädet tai jalat tuntuvat kylmiltä, tee verenkiertoa elvyttäviä liikkeitä: pyöritä käsivarsia, koukistele sormia, nouse varpaillesi. Siirry sisätiloihin, jos sormet tuntuvat kipeiltä tai tunnottomilta. Jos paikallinen paleltuma on ehtinyt kehittyä, lämmitä alue nopeasti 40–42-asteisessa vedessä 15–30 minuutin ajan. Paleltumaa ei pidä hieroa. Jos tunto, lämpö ja ihonväri eivät ole palanneet tunnissa tai iholle nousee rakkuloita tai paleltunut alue on laaja, on syytä hakeutua lääkärin hoitoon.

 5. Pidä huolta kunnostasi. Hyvä fyysinen kunto vähentää kylmän haittavaikutuksia.

Tämä artikkeli on aiemmin julkaistu 2018 Pro Yrittäjät Kerava -julkaisussa.

Matti Eklund Oy:n legendaarinen, 77-vuotias rakennusmestari Matti Eklund työskentelee median jalustalle nostamalla alalla rakennusten homekorjauksessa. Firman tuntemattomampi yrittäjä Marit Sivén omistaa yrityksestä 75 %.  Vuoden Yrittäjä 2018 on konsulttiliike, joka myy rakennusalan ammattitaitoa. Yhtiön maine on niin kova, ettei mainontaa ole tarvittu, vaan työt tulevat puskaradion kautta.

Matti Eklund on Heinolasta kotoisin ja aloitti työuransa IVO:n kenttävalimossa Ruovedellä, jossa valmistettiin puupylväiden haruselementtejä. Sittemmin keskikoulun jälkeen hän kouluttautui nosturinkuljettajaksi ja meni töihin Ruolalle Lahteen. Siellä hän istui 20-metrisen pylväsnosturin ohjaamossa, kun routa suli nosturin alta ja petti. Nosturi kaatui onneksi rakennusta vasten ja Matti pääsi kapuamaan rakennusta pitkin alas ehjänä.

Kommellukset jatkuivat hänen ollessaan töissä Valubetonilla Lahdessa. Tien toisella puolella rakenteilla ollut viisikerroksinen kerrostalo sortui maan tasalle Matin silmien edessä. Betonivalu oli jäätynyt ja rakennus sortui sen sulaessa pääsiäisen aatonaattona 1961.

Vuonna 1964 Matti aloitti Lahden teknisessä koulussa talonrakennuslinjalla ja valmistui kolmessa vuodessa rakennusmestariksi.

”Koulun toisella luokalla keväällä kokeiden jo päätyttyä sain nosturinsiirtokeikan Porvoosta Riihimäelle, joka kesti muutaman viikon. Ennen kuin nosturi oli kasassa, kaverit soittivat, että olin saanut käytöksen alennuksen kympistä kahdeksaan, kun olin lintsannut.”

”Enkä päässyt edes vapaaoppilaaksi, vaikka minulla oli kolme lasta. Rehtorikin ihmetteli sitä, jolloin opettaja vei rehtorin ikkunan ääreen ja osoitti parkkipaikan autoja. Rivissä komeili Matin ralliviritetty Morris Mini. Auto oli liian hieno vapaaoppilaalle.”

Elementtitekniikan erikoismies

Matin valmistuttua 1966 Elementtituote Oy:n johtaja Harri Hintikka houkutteli häntä tekemään kaapelibetonikannattajia. Ensimmäisenä työnään Matti oli mestarina paperitehtaan rungon kasaamisessa yli kymmenen henkeä alaisinaan. Paperitehtaita hän mestaroikin kaikkiaan toistakymmentä ympäri Suomea.

Tuusulassa sijainnut Rakennuselementti Oy meni konkurssiin, ja kun Henri ja Petri Janhunen jatkoivat yrittämistä Esijännistystekniikka Oy –nimisenä, Matti ryhtyi yritykseen asennuspäälliköksi vuonna 1967 – ja muutti tuolloin Keravalle.

Vuonna 1969 Matti totesi, että ”rahapulaa voi potea myös omassa firmassa”. Kun hän perjantaina otti lopputilin, oli maanantaina oma firma pystyssä ja siinä yhdeksän miestä töissä, yhtiökumppanina Hannu Nopanen.

Toiminta laajeni ja vuonna 1971 yrittäjät ostivat oman autonosturin, koska ne olivat suuressa roolissa torninostureita pystytettäessä.

”Pankinjohtajana oli MM-jääkiekkoilija Ilpo Koskela. Kummallakaan meistä ei ollut rahaa, että olisi kahvikupin saanut, mutta nimi kelpasi vekseliin”, Matti Eklund kertoo.

Nuorilla yrittäjillä meni kovaa ja molempien vaimot lähtivät omille teilleen. Avioeroissa meni yhtiö ja kumpikin perusti oman yhtiön, Matti Elementtiasennus Matti Eklund T:mi:n, joka teki projektinjohtourakoita.

Kosteusvauriokorjauksiin 1990-luvulla

Asiantuntijatyöskentely alkoi 1984, kun Kauppakamariin perustettiin rakennustyöryhmä, joka koostui asiantuntijoista, jotka tekivät puolueettomia tavarantarkastuksia. Ensimmäiset kosteusvauriokorjaukset Matti Eklund teki Järvenpäässä Mannilantiellä.

1990-luvun laman aikana elementtihommat olivat tiukassa. Vuonna 1992 kukaan Matin neljästä lapsesta ei halunnut  jatkaa elementtiasennusta, joten nosturit ja muut vehkeet myytiin pois.

1990-luvulla alkoivat kosteusongelmat nousta pinnalle. Marit Sivén valmistui rakennusmestariksi 1990. Matti Eklund Oy:öön hän tuli vuonna 1998.

”Teemme kosteus- ja homevaurioiden tutkimuksia, korjaustavan suunnittelua sekä korjausten valvontaa ja projektinjohtoa. Oikeudessa istumme kerran pari kuukaudessa asiantuntijatehtävissä. Selvitämme, onko rakennustyö tehty hyvän rakennustavan mukaisesti. Tapaukset liittyvät takuukorjauksiin, vuosi- ja takuutarkastuksiin”, Marit Sivén toteaa.

”Syy rakentamisen ongelmiin on tyypillisesti se, että rakennuttaja haluaa tuotteen nopeasti käyttöönsä eli tuottamaan rahaa. Tällöin aikataulut vedetään niin tiukille, ettei kuivumiselle jää riittävästi aikaa. Työn suunnitteluun ja valvontaan ei panosteta riittävästi.”

”Myös urakoitsijoissa on vikaa, sillä he saattavat luvata työt liian nopealla aikataululla. Usein riidan aiheeksi tuleekin se, onko vika rakennuttajan vai urakoitsijan.”

”Rakentaminen on yhteistyötä ja vaatii kommunikaatiota. Nykyisin työmailla on paljon erimaalaisia ja eri kulttuurien työntekijöitä, eivätkä he välttämättä ymmärrä toisiaan. Lisäksi työt pilkotaan alihankkijoille.”

”Rakennusmestareista on pulaa. Rakennusmestarikoulutus oli kymmenen vuotta seis ja syntyi pula mestareista. Tuli vain insinöörejä ja he eivät viihdy montun pohjalla. Pahimman rakennusbuumin aikaan projekteja jäi tekemättä, kun ei ollut työntekijöitä”, Marit Sivén toteaa.

”Vihamiehiäkin syntyy. Kun käymme katsomassa taloyhtiön yhtä asuntoa ja löytyy vikaa, käy ilmi, että muutkin asunnot kärsivät samoista vioista. Välittäjät eivät halua, että tehdään kuntotarkastuksia, sillä vikojen paljastuessa hinnat laskevat.”

”Yli 60 % kosteusongelmista on perustuksissa, jonne tulee kosteutta maasta. Syinä voivat olla esim. se, että täytössä käytetään halvempaa, hienojakoista hiekkaa, joka sitoo vettä. Tai liian matala perustamiskorkeus tai vanhat rakentamisohjeet.  Kasveja on voitu istuttaa liian lähelle rakennusta ja kallistukset voivat olla väärään suuntaan. Syöksytorvien sadevesi pitäisi saada vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta.”

Vaikka kyseessä onkin konsulttitoimisto, on käytännön työ näytteiden ottoa alapohjissa, yläpohjissa, katoilla.

”Usein hometalot ovat vanhoja. Vanhin tapaus on Juhani Ahonkin käytössä ollut rakennus, jonka alapohjaa korjattaessa löysimme hirrestä vuosileiman 1632”, Matti Eklund kertoo.

Matti Eklundille on myönnetty Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkki (2000) sekä Suomen Yrittäjien timanttiristi (2003). Vuoden rakennusmestariksi hänet valittiin vuonna 2003.

Jukka Nissinen

Ympäristöministeriön KIRA-digi on vienyt reilun kahden vuoden aikana kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota eteenpäin vauhdilla. Varsinainen hanke on nyt tullut päätökseensä, mutta KIRA-digin rahoituksen avulla syntyneet innovaatiot tulevat hyödyttämään alaa myös jatkossa – potentiaalisesti jopa 5,5 miljardin euron arvosta.

Hallituksen kärkihanke KIRA-digin (2016 – 2018) kokonaisrahoitus oli 8 miljoonaa euroa. KIRA-digin yhtenä toimena oli yhteensä 139 kokeiluhankkeelle myönnetty 4,7 miljoonan euron rahoitus, jolla kiinteistö- ja rakentamisalaa haluttiin kannustaa uusien toimintatapojen kokeiluun. KIRA-digin myöntämän tuen lisäksi kokeiluhankkeilta edellytettiin omaa rahoitusta, jonka osuus kaikissa hankkeissa oli yhteensä 7,8 miljoonaa euroa.

”KIRA-digin suurin tavoite oli muuttaa alan kulttuuria ja saada se kokeilemaan uusia asioita laajasti.  Hankkeen jälkeen koko alalla on huomattavasti parempi ymmärrys rakennetun ympäristön digitalisaatiosta. KIRA-digissä tehty yhteistyö näkyy myös yhteisenä ymmärryksenä siitä, mitä tehdään ja mihin suuntaan asioita tulevaisuudessa viedään. Yhteentoimivuudesta ja avoimesta kehittämisestä on tullut uusi normaali”, KIRA-digiä vetänyt Minna Perähuhta ympäristöministeriöstä sanoo.

Rahoitusta myönnettiin yhteensä kuudella hakukierroksella. KIRA-digin tekemän selvityksen mukaan rahoitusta saaneista hankkeista 44 prosenttia saa varmasti jatkoa.

”Kun kokeillaan uutta, kaikki ideat eivät tietystikään lähde lentoon. Pidän kuitenkin erittäin hyvänä tuloksena sitä, että lähes puolet hankkeista jatkaa – tuntuu vähän liiankin hyvältä ollakseen totta”, KIRA-digin digipäällikkö Teemu Lehtinen Rakennustietosäätiöstä arvioi.

Jos hankkeissa saadut tulokset saadaan levitettyä laajasti käyttöön Suomen kiinteistö- ja rakennusalalla, KIRA-digin tekemän arvion mukaan hyöty koko toimialalle olisi noin 5,5 miljardia euroa. Tämä on noin 16 prosenttia koko rakennusalan vuosittaisesta liikevaihdosta.

Hankkeet keränneet jatkorahoitusta 21,6 miljoonaa euroa

KIRA-digin jälkeen jatkavat hankkeet ovat saaneet tähän mennessä yhteensä 21,6 miljoonaa euroa jatkorahoitusta. Jatkorahoituksesta 44 prosenttia on julkista rahoitusta ja 56 prosenttia yksityistä rahoitusta.

”Hankkeissa on syntynyt runsaasti uusia tuotteita, palveluita ja toimintamalleja, joita on haluttu viedä eteenpäin. Se, että hankkeiden jatkorahoituksesta suurempi osa on yksityiseltä puolelta, kertoo että niistä löytyy liiketoimintapotentiaalia myös nopealla tähtäimellä”, Lehtinen sanoo.

Merkittävimmän potin jatkorahoitusta ovat saaneet ennakoivaa kiinteistöanalytiikkaa tarjoava SkenarioLabs, yhteistä data-alustaa ja markkinapaikkaa kehittävä Platform of Trust (10 milj. €) sekä digitaalinen asunnonvälityspalvelu Blok (1,6 milj. €).

KIRA-digi jatkuu KIRAHubissa, joka jatkaa rakennetun ympäristön innovaatioekosysteemin edistäjänä. Vuoden 2019 alussa käynnistyneen KIRAHubin taustalla on kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöjen perustama yleishyödyllinen yhdistys. KIRAHubin toimitusjohtajaksi valittiin KIRA-digin digipäällikkönä toiminut Teemu Lehtinen.

Faktaa: KIRA-digi myönsi tukea 139 hankkeelle

• 44 % hankkeista jatkaa toimintaansa
• 4 % hankkeista keskeytyi hankeaikana
• 32 % ei jatka toimintaansa
• 20 % hankkeista toiminnan jatkumista ei ole päätetty

Lataa tästä kokoeiluhankkeiden vaikuttavuus kuvana

Lisää aiheesta

• YM.fi: KIRA-digi
• KIRA-digi.fi

Asunnon ostamiseen liittyy aina riski. Asiakas luulee ostaneensa jotain, ja rakennuttaja luulee myyneensä jotain.

Onneksi ostajalle annetaan tilaisuus tutustua tähän yhteen elämänsä suurimpaan investointiin ennen muuttoa. Tätä tutustumista kutsutaan muuttotarkastukseksi. Yleisen käytännön ja oikeustajun mukaan, jos löytyy virheitä, ne korjataan ennen muuttoa. Korjauksia ja muutoksia tulee lähes aina, se on selvä.

Ei tarvitse olla kovin vahvaa matikkapäätä, että ymmärtää rakennuttajan saavan parhaan projektikatteen pienimimmillä mahdollisilla takuukorjauksilla. Harmillisinta rakennuttajan kannalta on se, että samat virheet toistuvat.

Rakennusvalvojilla on nimittäin melko tarkka ymmärrys eniten vuositakuukorjauksiin johtaneista toimenpiteistä; ikkunoiden ja ovien tiiveys ja niiden käynnit, seinähalkeamat, lisäksi valitutukset ilmastoinnin riittämättömyydestä ovat varsin yleisiä.

Ikkunoiden ja ovien asennuksesta tiedetään paljon, mutta silti niitä säilytetään ja asennetaan huolimattomasti. Onko syy se, että tehtävä on liian helppo vai eikö se vain nappaa?

Varsinkin ikkunoiden asennustöissä on tärkeä muistaa, että asennuksen ajankohta on suunniteltava huolellisesti. Ikkunan on annettava hengittää paikallaan ennen asentamista. Uretaania ei saa laittaa, karmirakoa täyteen, heti asennustöiden jälkeen.

Tässä se yleisin ikkunoiden asennustyön virhe tapahtuukin. Ikkunat vievät mestassa valtavasti tilaa, ja silloin on vaikea suorittaa seuraavia työvaiheita. Siksi ikkuna-asennustyöt halutaan usein tehdä vikkelästi pois alta ja päästä eteenpäin rakentamisen seuraavaan vaiheeseen.

Nopealle tiivistämiselle on toki luonnollinen selitys, se liittyy rahaan: jos ikkunat ovat pitkään paikoillaan ilman tiivistämistä, lämpö ja raha leijailevat samaa tahtia ulos ikkunasta harakoille.

Ikkunoiden asentamisen nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että vasta kun ontelot ovat porattuna ja kuivuneet, kannattaa ikkunat tiivistää lopullisesti.

Villa vai uretaani?

Kuten entinen mestari toteaisi, kloppimainen hötkyily ei ainakaan tässä tapauksessa paranna työn lopputulosta. Rakentamisen vanha viisaus, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, toimii tässäkin takuutyönä jo rakentamisen ensivaiheessa.

Villalla tilkitseminen on osoittautunut hyväksi vanhaksi keinoksi pitää ikkunat ruodussa myös asennuksen jälkeen. Toiset rakennuttajat suosivat uretaania (nopeus ja helppous), toiset villaa. Toki, villa ei ole nopea eikä niin kustannustehokas. Valitsit sitten uretaanin tai villan, minimissään pitäisi muistaa: sisäpuolen kittausta ei saa kummassakaan ratkaisussa suorittaa liian hätäisesti.

Asennuksissa näkee yllättävän paljon sitä, että ikkunan ja ovien käynnit ovat tarkastamatta ennen listoitusta. Lämpökuvaus voidaan suorittaa vasta sitten, kun karmien ja rungon väli on kitattu ja listoitettu.

Tavalliselle asiakkaalle vedon ja asennusongelmien havaitseminen asunnon tarkastuksen yhteydessä on usein lähes mahdotonta. Ongelma paljastuu vasta asumisen aikana.

Ikkunan asennus

1. Karmin kiinnityskohtien tarkistus
2. Ikkunapuitteiden irrottaminen karmeistaan ja karmien yhteen liittäminen
3. Korotuspalojen asennus
4. Karmin nosto paikoilleen
5. Karmin kiilaaminen aukkoon suorakulmaiseksi
6. Karmin kiinnitys ruuvaamalla
7. Puitteiden asennus ja käynnin tarkistus
8. Karmin ja aukon välin eristäminen
9. Käynnin tarkistus (työ tehdään myöhemmin)
10. Karmin ja aukon välin tiivistäminen (työ tehdään myöhemmin)

Teksti Rakennustaito, kuva Jari Kostiainen

Tiedot ilmoitettu muodossa:
Varsinainen jäsen, varajäsen, piiri

Ammattiasiainvaliokunta

Timo Saarikko Tapio Päiväläinen Helsinki
Arvo Jyrkinen Tarja Korhonen Kuopio
Ari Mikkola Jari Komsi Häme
Jukka Lintunen (pj) Risto Salmio Keski-Suomi 
Jari Harju Matti Leminen Kymi
Markku Savila Petri Linkoala Turku-Pori
Mikael Åhl (siht.)  Jari Kostiainen RKL toimisto

Jäsenvaliokunta

Arto Koponen Tapani Heiskanen Mikkeli
Juhani Kukkakorpi (pj) Jori Toivola Turku-Pori 
Petri Kangasniemi Jaakko Kemppainen Lappi
Joonas Anttila Jere Väisänen Helsinki
Mikko Äystö  Urmas Alho Vaasa
Kari Jääskeläinen Keimo Ahokanto Uusimaa
Jari Kostiainen (siht.) Mikael Åhl RKL toimisto

Talous- ja hallintovaliokunta

Ari Autio (pj)  RKL
Peter Broman Bengt Häggman ruotsinkieliset
Jarmo Hämäläinen Petri Kahelin Pohjois-Karjala
Olavi Huuskonen Markus Koivusalo Valtio
Petri Koskinen Kari Auranen Kunnat
Raili Juutinen Pekka Säkkinen Oulu
Risto Sirkkola Heikki Ilmonen Häme
Hannu Järveläinen (siht.) Jari Kostiainen RKL:n toimisto

Kevään rakennusmessutarjonnan aloittaa perinteiset messut Tampereella järjestettävät Asta-messut ja Turun Rakenna&Sisusta -messut.

Rakennusmessujen taustalla on usein aktiivisia rakennusmestareita, joiden aloitteesta ovat useat maamme rakennusmessut saaneet alkunsa. Niin Turussa kuin Tampereella yhdistyksillä oli omat osastonsa.

Jari Lainiosta rakennusneuvos

Turun messujen yhteydessä Vuoden Rakennusmestarille (2015) Jari Lainiolle myönnettiin rakennusneuvoksen arvonimi. Asia julkistettiin Turun Messukeskuksessa Rakenna ja Sisusta -messuilla Lounais-Suomen rakennuspäivän yhteydessä. Rakennusneuvostittelin haku käynnistettiin jo keväällä 2017 Turun yhdistyksen toimesta. Arvonimi myönnettiin lopulta 19. joulukuuta 2018.

Jari Lainio (vas.), Pauli Räisänen ja Juhani Kukkakorpi

Kevät 2019

Rakentajamessut (Oulu, Rovaniemi ja Tornio)

Pohjois-Suomen Messut järjestää keväällä 2019 suositun rakentaja- ja remontointikauden päätapahtuman Oulussa, Rovaniemellä ja Torniossa. Oulussa Rakentaja Oulu 12. – 14.4.19 Ouluhallissa, Rovaniemellä Rakentaja Lappi 27.–28.4.19 Lappi Areenalla ja Torniossa Rakentaja 18.-19.5.19 Putaan Liikuntahallissa.
Lisätietoja: www.pohjois-suomenmessut.fi

Pytinki-rakennusmessut Seinäjoella 30.–31.3.2019 Seinäjoki Areenalla

Aika: 30.–31.3.2019
Paikka: Seinäjoki Areena

Pytinki on perinteinen pohjalainen rakennusmessutapahtuma, joka keskittyy rakentamisen, remontoinnin ja sisustamisen tarjontaan.
Lisätietoja:  www.pytinki.fi/pytinki

Kotkan Remontoi&Rakenna -messut 27.–28.4.2019 Kotkan jäähallissa

Remontointi, Rakentaminen, korjaus­rakentaminen, sisustaminen, kodin tekniikka- ja kalusteet, kiinteistön ylläpito, rahoitus, vakuutukset, lämpö, vesi, ilmastointi, sähkö, vapaa-ajan asuminen, piha- ja puutarha.
Lisätietoja: kotrak.expomedia.fi

Pytinki on perinteinen pohjalainen rakennusmessutapahtuma, joka keskittyy rakentamisen, remontoinnin ja sisustamisen tarjontaan.

Savonlinna Rakennusmessut

Aika: 4.–5.5.2019, la – su 10.00–16.00
Paikka: Mikkelin jäähalli ja ulkoalue
Lisätietoa: savrakmessut.expomedia.fi

Rakentaminen, korjausrakentaminen, sisustaminen, kodin tekniikka-ja ylläpito, Lämpö, vesi, ilmastointi, sähkö, vapaa-ajan asuminen, piha-ja viherrakentaminen

Asuntomessut 2019 Kouvolassa

Aika: 12.7.–11.8.2019
Lisätietoa: asuntomessut.fi/tulevat-messut/kouvola-2019

Kalajoki, Luosto, Levi tai Wuoriola

Katso vapaita aikoja ja varaa mökkisi hyvissä ajoin. Vuokraustilanne on nähtävillä extranetissä olevassa Mökkivaraus-järjestelmässä. Kesäkauden varauskalenteri on auennut Kalajoen ja Wuoriolan osalta.

La 27.04.2019  klo. 10 alkaen

Kilpailut pidetään Karhulan uima­hallilla, Karhulantie 40, 48600 Kotka.

Osallistumismaksu: 10€/henk., 20€/viestijoukkue. Maksetaan tilille FI37 5172 0250 2672 35

Ilmoittautuminen: rauno.nystrom@gmail.com  viimeistään 12.4.2019.

Lajit

Vapaauinti: miehet yli 70v, miehet yli 60v, miehet yli 40v, miehet yleinen, naiset

Rintauinti: miehet yli 70v, miehet yli 60v, miehet yli 40v, miehet yleinen, naiset

Yhdistysten välinen viesti uinti 3x25m vu

Meidän mestareiden oma liitto syntyi aikanaan hurjien jännitteiden keskellä 28.–29.7.1905 Tampereella liiton ensimmäisessä virallisessa kokouksessa. Tätä ennen muutama yhdistys oli ennättänyt aloittaa jo toimintansa.

Vuosituhannen alussa maatamme oltiin kovaa vauhtia venäläistämässä. Suomen silloista autonomiaa haluttiin kaventaa. Ajat olivat epävakaita, mutta ammattiveljet halusivat siitä huolimatta pitää yhtä. Nuoren Rakennusmestariliiton tärkeimpiä asioita oli toimia rakennusmestarien etujärjestönä ja hankkia arvostusta ammattikunnalle. Tässä olikin työsarkaa kerrakseen vuoden 1905 Suurlakon levottomuuksien jälkeen.
Syntyi vahva rakennusmestarien oma veljesliitto. Tänään 2019 voimme ylpeydellä sanoa, että olemme olleet yli sata vuotta yhteiskunnallisesti yritteliäs järjestö.

Järjestömme tehtäväkenttä ei ole sen perustamisesta muuttunut tuumaakaan; RKL haluaa edelleen vaikuttaa rakennusalan monissa työryhmissä jäsenistön aseman ja arvostuksen vahvistamiseksi. Aktiivisuutemme niin kansallisesti kuin paikallisesti on nostanut ammattikuntamme arvostusta kautta Suomen.

Itse uskon, että liittomme jäsenyys on hyvä sijoitus. Olemmehan pitäneet yhtä jo pitkään, ja liitto on aina pitänyt mestareiden puolta ammatillisissa keskusteluissa rakentamiseen liittyvissä asioissa. Olemme myös aina taistelleet mestarikoulutuksen olemassaolon puolesta.

RKL:n hallitus päätti viime vuonna alkaa keskustella jäsenten kanssa hallinnon uudistamisesta. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että kykenisimme jatkossa reagoimaan ympäristön muutoksiin ketterämmin.
Työryhmä kokoontuu muutamaan otteeseen kevään aikana suunnittelemaan hallinnon mahdollista remonttia. Työryhmä ei tee päätöksiä, se vain valmistelee aikanaan liittokokouksen päätettäväksi tulevan hallintomallin. Muutoksen aikataulu kokonaisuudessaan on vielä varsin avoin ja elävä.

Haluamme kuulla asiassa myös teitä jäseniä. Teemme vielä ennen kesää kyselyn, ja keräämme ajatuksianne RKL:n nykyisen hallitusmuodon toimivuudesta. Lisäksi syksyllä järjestämme hallinnon uudistuksen tiimoilta seminaarin, johon kutsumme yhdistysten puheenjohtajia visioimaan parempaa huomista.

Olen huolissani jäsenhankinnasta. Jäsenmäärämme ei ole viime vuosina kasvanut – päinvastoin kiinnostus yhdistystoimintaan on hiipunut. Nyt on reagoinnin aika. Toivoisin, että jokainen ajattelee oman yhdistyksensä elinvoimaa ja hankkii vaikka yhden jäsenen tämän vuoden aikana. Jo näin pienellä teolla saisimme jäsenmäärämme jälleen kasvuun.
Arvoamme pitää tarkastella pitkällä aikavälillä. Meillä ei ole tarjota kenellekään pikavoittoja, mutta ”Elämäsi verkosto” on käytössäsi joka päivä.

Ari Autio
RKL:n puheenjohtaja

LAUANTAI 15.6.

Nuorisotapahtuman kolmiottelu klo 9.30–16.30

(linja-auto kuljetus Tammisaaresta klo. 8.30)

• Karjaan urheiluhalli, urheilukatu 3, 10300 Karjaa
• fudis, sähly ja koripallo
• ottelut pelataan 3×3 joukkuein
• kerää joukkue, jossa on minimissään 4,
• maksimissaan 8 pelaajaa
• joukkue voi olla sekajoukkue
• ilmoittautuminen: lyyti.in/kpaivat
• lisätietoa: Mikael Åhl, mikael.ahl@rkl.fi, 040 034 3264

Golf klo 8.15

• Kilpailut 18-reikäisellä EkeGolf-kentällä osoitteessa Lustigkullantie 19, Tammisaari
• Osanotto-oikeus RKL:n jäsenillä, joilla virallinen pelitasoitus korkeintaan 36. Tarkat tiedot ilmoittautumis- ym. ohjeineen erillisessä kilpailukutsussa, ilm. 31.5. mennessä
• ilmoittautuminen: lyyti.in/kpaivat
• lisätietoa: Joakim Högström, joakim.hogstrom@rkl.fi, 045 633 2346

Ammunta klo 11–15

• Koverharin ampumarata, Koverhar Kantatie 51
• metsästystrap 2×25, metsästyshaulikko 2×25, metsästyshirvi 4+6+10
• sarjat M, M50, M60, M70
• HUOM! Alueella on lyijyhaulien käyttö kielletty.
• ilmoittautuminen ja maksaminen 31.5. mennessä
• maksut tilille FI9040552220004081
• ilmoittautuminen: lyyti.in/kpaivat
• lisätietoa: Joakim Högström, joakim.hogstrom@rkl.fi, 045 633 2346

Kesäjuhla

• Yrkeshögskolan Novia, Raaseporintie 9, 10600 Tammisaari
• Ammattikorkeakoulun esittely ja vapaamuotoinen iltajuhla
• ilmoittautuminen 31.5. mennessä. Tilaisuus on ilmainen!
• ilmoittautuminen: lyyti.in/kpaivat
• lisätietoa: Joakim Högström, joakim.hogstrom@rkl.fi, 045 633 2346

SUNNUNTAI 16.6.

• Yleisurheilu klo 10–13
• Tammisaaren keskuskenttä, Panimokatu 14
• 100 m, 1000 m, pituushyppy, kuulantyöntö
• ruotsalaisviesti, neljä osuutta: 100 m, 200 m, 300 m ja 400 m
• maastojuoksu 3 km
• sarjat N30+ ja M30+
• osallistumismaksut, viesti 20 €, muut lajit 10 €
• ilmoittautuminen ja maksaminen 31.5. mennessä
• ilmoittautuminen: lyyti.in/kpaivat
• lisätietoa: Joakim Högström, joakim.hogstrom@rkl.fi, 045 633 2346

Muistatko omat projektisi tai ajantasaiset pätevyytesi? Fisen uusi palvelu on matkassasi aina.

FISE Oy:n uusi digitaalinen pätevyyden hakupalvelu löytyy verkko-osoitteesta patevyyspalvelu.fi. Sen myötä pätevyyden haku muuttuu huomattavasti sujuvammaksi, mutta samalla myös tietoturvallisemmaksi ja tietosuojaltaan asetuksen mukaiseksi.

Uusi palvelu on otettu käyttöön 22 FISEn pätevyydessä. Näistä yhdeksän on suunnittelijoita, kolme valvojia, seitsemän työnjohtajia ja kolme kuntotutkijoita. Tavoitteena on luopua kaikista vanhoista Word -pohjaisista lomakkeista kesäkuun alkuun mennessä. Sihteerijärjestö RKL:n ylläpitämät valvojien ja betonirakenteiden työnjohtajien pätevyydet ovat jo uudessa palvelussa. Tuotantojohdon pätevyydet tulevat sinne kevään aikana.

Ensimmäisellä käyntikerralla hakija rekisteröityy palveluun. Rekisteröinnin yhteydessä suoritetaan ns. vahva tunnistautuminen hakijan henkilöllisyyden varmistamiseksi. Hakija antaa sähköpostiosoitteensa, joka toimii jatkossa käyttäjätunnuksena. Seuraavaksi hakija antaa haluamansa henkilökohtaisen salasanan. Jatkossa hakija kirjautuu omalle henkilökohtaiselle tililleen sähköpostilla ja salasanalla.

Vaiheistetussa pätevyyden hakulomakkeessa hakija antaa aihealue kerrallaan häntä koskevat tiedot, jotka tallentuvat hakijan omiin tietoihin. Kerran annettuja tietoja voi myöhemmin hyödyntää muiden pätevyyksien hakemisessa tai pätevyyden uusimisessa. Lomakkeen voi tallentaa myös keskeneräisenä ja jatkaa täyttämistä myöhemmin.

Lomakkeen viimeisessä vaiheessa hakija hyväksyy FISEn eettiset ohjeet ja antaa suostumuksensa pätevyystietojen julkaisemiseen FISEn julkisessa pätevyysrekisterissä. Sen jälkeen hakemus on valmis ja hakija painaa LÄHETÄ HAKEMUS -painiketta. Hakemus lähetetään palvelun kautta automaattisesti ao. pätevyyslautakunnalle. Kommunikointi hakijan ja lautakunnan välillä tapahtuu tämän jälkeen palvelun välityksellä, ei siis sähköpostin välityksellä.

Helppo palvelu

Hakija voi ylläpitää koulutus- ja työkokemustietojaan ajantasaisesti palvelussa kohdassa OMAT TIEDOT. Suoritetun koulutuksen tai referenssitehtävän voi kirjata 24/7 ja siihen voi liittää sähköisessä muodossa olevia liitteitä. Palvelu toimii näin ollen referenssien luotettavana säilytyspaikkana ja tarvittaessa niitä pystyy hyödyntämään myös muissa yhteyksissä. Pätevyyden haun tullessa ajankohtaiseksi hakemuksen täyttäminen on kätevää tietojen löytyessä palvelusta valmiina.

Referenssien kirjaaminen riittävällä tarkkuudella on ehkä hakuprosessin keskeisin asia. Jotta pätevyyslautakunta pystyy arvioimaan sekä referenssien kestoa että vaativuutta, on kirjauksen sisällettävä tiedot hankkeesta, suoritetusta työtehtävästä ja omasta työstä.

Kiireellisessä työelämässä kirjalliset työt tahtovat vilskeessä jäädä tekemättä ja ne unohtuvat työn valmistuttua ja siirryttäessä uusiin töihin. Referenssien jatkuva kirjaaminen ja ylläpitäminen pätevyyspalvelussa on helppoa ja koituu lopulta hakijan omaksi turvaksi, kun ne löytyvät vielä vuosien päästä.

FISEn pätevyysrekisteri löytyy edelleen osoitteesta fise.fi/patevyysrekisteri. Myös uuden palvelun kautta haetut pätevyydet kirjataan sinne. Uuden pätevyyspalvelun kehitystyö jatkuu ja vuonna 2019 toteutetaan uusi pätevyysrekisteri.

Teksti Marita Mäkinen

Pätevyyskohtaiset pätevyysvaatimukset esitetään totuttuun tapaan FISEn verkkosivuilla fise.fi PÄTEVYYSPALVELU > HAE PÄTEVYYTTÄ -kohdan alla. Täältä hakija valitsee haettavan pätevyyden otsikoiden Suunnittelijat, Työnjohtajat, Rakennuttajat, Valvojat ja Energia- ja kuntoasiantuntijat alta.  Hakija ohjautuu automaattisesti sivulle patevyyspalvelu.fi painettuaan PÄTEVYYDEN HAKULOMAKE -painiketta.

RKL

Betonityönjohtajien päivityskoulutus, Helsinki
10.-11.9.

Työpäällikön koulutus, Helsinki
1. jakso 17.–19.9.
2. jakso 15.–17.10.
3. jakso 12.–14.11.

Rakennustyön valvoja RAV pätevöityskoulutus, Helsinki
1. jakso 24.–25.9.
2. jakso 22.–23.10.

Betonityönjohtajan pätevöityskoulutus, Helsinki
1. jakso 29.–30.10.
2. jakso 25.–26.11.
3. jakso 17.–19.12.
4. jakso 14.–16.1.2020

Lisätietoja: Merja Salomaa, p. (09) 8770 6512, 040 192 0063, merja.salomaa@rkl.fi

RIL

Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori
4.4., jatkopäivä 9.5., Helsinki

Rakennuttajan pätevöityskoulutus RAP 30, Helsinki
1. jakso 11.–12.9.
2. jakso 9.–10.10.
3. jakso 12.–14.11.,
4. jakso. 22.–23.1.2020
5. jakso 12.–13.2.2020

Lisätietoja: Ville Raasakka, p. 050 366 8687, ville.raasakka@ril.fi,
Elina Rantakallio, p. 050 520 1168, elina.rantakallio@ril.fi

Liiton jäsenyhdistykset voivat hakea jäsenilleen RKL:n huomionosoituksia ja valtiollisia kunniamerkkejä. Hakemusten tulee olla RKL:n toimistossa Jari Kostiaiselle viimeistään 15.4. Huomionosoitustoimikunta käsittelee hakemukset ja tekee niistä esityksen jäsenvaliokunnalle. Hakulomakkeita saa osoitteesta www.rkl.fi > jäsenille > lomakkeet ja > Huomionosoitusten säännöstö.

Urheilumerkit

Urheilumerkkien ansiomerkki­hakemukset ja merkkien pisteytysohjeet löytyvät extranetistä: Lomakkeet ja Urheilu.