Tapahtuma sai jälleen kiitosta
RKL järjesti viidennen kerran Rakennusmestari AMK -koulutuksen yhteistoimintapäivän Tampereen ammattikorkeakoululla.
Paikalle oli saapunut jälleen kerran joukko eri ammattikorkeakoulujen rakennuspuolen opetuksesta vastaavia ammattilaisia. Päivän avasi mukaansatempaavasti kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan ja talousvaliokunnan jäsen Harri Jaskari.
Kansanedustajan mukaan työssä ja työn muodossa on meneillään suuri reformi. Muun muassa tämän vuoksi tänään puhutaan paljon perustulosta tai siitä, että pitäisikö robotiikka olla jatkossa verotettavaa työtä.
”Hypermarketit muuttuvat tennis- ja urheilukeskuksiksi. Työn muutos vaikuttaa rakennettuun ympäristöön, koska esimerkiksi ihminen kuluttaa ja ostaa entistä enemmän verkosta. Digitaalisuus vaikuttaa työn tekemiseen, kaikkien ei tarvitse olla jatkossa saman katon alla – kaikki nämä muutokset vaikuttavat siis myös rakentamiseen”, Harri Jaskari pohtii avauspuheessaan.
Rakentamisen muutokseen vaikuttavaa listaa Jaskari jatkaa edelleen: maahanmuutto ja sen vaikutukset, miten liikutaan, ympäristötietoisuus, osa kiinteistöjen arvosta laskee, osan nousee… – monet kimurantit muutokset ja kysymykset yhteiskunnassamme muokkaavat tapaamme käyttää jatkossa rakennettua ympäristöä.
Jaskarin mukaan isoihin kaupunkeihin muuttaa arviolta puoli miljoonaa ihmistä melko lyhyessä ajassa. Samaan aikaan asumisen vaatimukset muuttuvat. Tärkeä kysymys on muun muassa se, että onko kaikki rakentamisen vaatimukset ajassa uusien muutosten edessä.
”Ajatellaan vaikka aurinkoenergiaa, voiko taloyhtiö olla energian tuottaja? Tai että talojen pihoilla ja katoilla voitaisiin viljellä lähiruokaa. Voiko isommat kaupungit yhdistää, tätä ilmiötä on maailmalla havaittavissa entistä enemmän. Tallinna on Helsingistä vartin päässä. Tampere-Turku-Helsinki -akseli uusien junaratojen myötä alle tunnin matkan päässä toisistaan”, Jaskari luettelee jo lähiajan muutoksia.
Toisaalla asuminen on ihan kamalan kallista, kun taas toisaalla asunnot eivät mene kaupaksi edes ilmaiseksi. Asumisen hinnassa on veroa arviolta 40 prosenttia, voidaanko siihen vaikuttaa tavalla tai toisella? Samaan aikaan meillä on yli 3 miljardia rakentamista ”jonossa” lupaprosessissa – pitääkö rakentamista nopeuttaa?
”Maankäyttö- ja rakennuslaki on jälleen muutoksen kourissa, uuden lain pitäisi olla voimassa noin kolmen vuoden päästä. Iso kysymys on, että kyetäänkö siinä huomioimaan tarpeeksi hyvin digitalisaation tuomat muutokset”, Jaskari pohtii.
Opettajien lisäksi päivän aikana oli keskustelua kiihdyttämässä joukko mielenkiintoisia alustajia. TAMKin Harri Kukkonen kertoi opinnolistamisen haasteista ja sen hyvistä käytänteistä Tampereella. Itsensä johtamisen taito korostuu tässä uudessa ajassa entistä enemmän. Rakentamisen ammattilaisten ja yritysten keskuudessa ammattikorkeakoulusta valmistuvia mestareita arvostetaan ja opetuksen tasoon ollaan tyytyväisiä.
OPETTAJIEN TAPAAMINEN KESKIÖSSÄ
Tärkeimpiä asioita TALK-päivässä on opettajien tapaamiset ja AMK-kohtaiset esittäytymiset. Opettajat kertovat ajankohtaisia kuulumisia koulujensa oppilaspaikoista, hakumääristä, opetuksen sisällöstä ja rakennusmestarikoulutuksen tulevaisuudesta.
Melko monen opettajan mielestä rakennusmestaripaikkakuntia on riittävästi. Joillain paikkakunnilla voisi olla enemmän aloituspaikkoja.
Jokainen opettaja kertasi omia opetussuunnitelmia ja ynnäsi yhteen paikallisia haasteita rakennusalan opetuksessa. Alueellisia eroja on, se on selvä, mutta suurin ongelma on resurssit.
Rakennusteollisuuden terveiset rakennusmestarikoulutukselle toi RT Pirkanmaan Jari Lehtonen. Hänen mukaan suurin kasvun haittatekijä on osaavan työvoiman puute. Kyselyn mukaan noin 40 prosenttia alan yrityksistä arvioi, että pula taitavista tekijöistä hidastaa kasvua.
Rakennustuotannon arvo vuonna 2016 oli arviolta 31,8 miljardia euroa. Keskeisiä muutosvoimia ja niiden vaikutuksia toimialaan on tällä hetkellä monia.
”Kaupungistuminen, kestävyysvaje, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja ikärakenne”, Lehtonen listaa.
RT:n strateginen tavoite on, että koulutuksen määrä, sisältö, sijainti ja läpäisyaste vastaavat alan yritysten muuttuviin tarpeisiin ja kansainvälisiin haasteisiin.
Antoisan päivän päätteeksi kuultiin lyhyt ja napakka katsaus suomalaiseen puurakentamiseen. Ensimmäinen puukerrostalo rakennettiin Ylöjärvelle 1996. Tämän jälkeen Suomeen on rakennettu ainoastaan 59 puukerrostaloa, joissa on yhteensä 1 437 asuntoa. Se on 20 vuoden aikana vähän.
Rakennusopin professori, arkkitehti ja Tampereen teknillisen yliopiston Markku Karjalainen kertasi räväkästi suomalaista puurakentamista ja sen historiaa. Haasteita löytyy, vaikka kotimaisen puun käyttöä voitaisiin lisätä rakentamisessa merkittävästi.
”Isoimpana ongelmana näen nopeuden ja hinnan”, Karjalainen tiivisti.
Päivän päätteeksi sovittiin, että seuraavan vuoden TALK -päivät järjestetään jälleen Tampereella.