Rakennusmestaripäivässä käsiteltiin muun muassa opintoja ja kvartsipölyä sekä Tampereen Kannen areenan rakentamista.
Satapäinen jäsenjoukko kokoontui Tampereen ammattikorkeakouluun (TAMK) seuraamaan Rakennusmestaripäivän ohjelmaa. Rakennusmestaripäivä järjestettiin RKL:n liittokokouksen yhteydessä marraskuussa.
RKL:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth kertoi yhteistyössä e2 Tutkimuksen kanssa toteutetusta opiskelijatutkimuksesta.
”Rakennusmestariopintoja vaivaa sama ongelma kuin muitakin teknisiä aloja eli opintojen katkeaminen tai viivästyminen.”
Yleisin syy opintojen viivästymiseen on töiden ja opiskelun yhteensovittamisen vaikeudet.
”Huolestuttavaa on, että liki kolmannes opiskelijoista on harkinnut tai harkitsee opintojen lopettamista”,
TAMKin osaamispäällikkö Hannu Kauranen jakoi murheen.
”Ammattikorkeakoululle tämä on rahoituksenkin kannalta tärkeä kysymys. 56 prosenttia tuloistamme määräytyy valmistuneista. Saamamme raha opiskelijasta vähenee neljänneksellä joka vuosi, joka ylittyy normaalista valmistumisajasta.”
Lupien käsittely nopeutunut
Tampereen rakennusvalvonnan päällikkö Leena Jaskanen esitteli virastonsa toimintaa.
”Olemme onnistuneet leikkaamaan rakennuslupien käsittelyaikaa 14 prosenttia, vaikka niiden määrä on noussut yhtä suurella prosenttiluvulla.”
Jaskanen ei kuitenkaan pidä yksin käsittelyaikaa hyvänä mittarina: ”Hankkeen ymmärrys on tärkeintä.”
Lähes ”hullu” areena
Vastavalmistunutta Tampereen Kannen areenaa – juuri uudelleen nimettyä Nokia Arenaa – esittelivät SRV:n Jussi Nurminen ja Rambollin Eero Särkkä. Puhujien mukaan suurhanke oli monella tapaa jopa ”hullu”.
”Tilan puute oli suurin haaste. Poikkeukselliset rakenneratkaisut toivat oman lisänsä. Ei ole sama, mihin 500-tonninen nosturi laitetaan valetun kannen päälle. 150 junaa vuorokaudessa työmaan alla, eikä yksikään vuoro myöhästynyt rakentamisen takia”, Nurminen ja Särkkä kuvailivat.
Kvartsipölyyn huomiota
Vuoden Opinnäytetyö -stipendin saanut Ville Hakala Metropoliasta esitteli kvartsipölyongelman käsittelyä rakennustyömaalla.
”Kvartsipölyä syntyy materiaalien työstössä ja esimerkiksi laastien sekoituksissa. Pölynhallintaan sisältyvät suunnittelu, kohdepoisto, alipaineistus, osastointi, siivous ja henkilökohtaiset suojaimet. Pölyiset työt tulisi keskittää ajallisesti.”
Hakalan mukaan pölynkäsittely on hyvällä mallilla isoissa yrityksissä, mutta pienissä on puutteita.
”Olisi selkeämpää, jos määritettäisiin yleinen pölyn määrän raja-arvo.”
Teksti Kimmo Collander Kuvat Matias Ahonen